Talouden syöksykierre on oikaistu – katse eriarvoisuuskehitykseen
Suomen tilanne oli kaksi vuotta sitten paljon huonompi kuin ehkä yleisesti ymmärrettiinkään.
Kaikille meille suomalaisille – myöskään poliitikoille – ei ollut selvää, kuinka syvällä olimme kaksi vuotta sitten, kun tähän hommaan lähdettiin.
Edellinen hallitus ei ollut saanut Suomea mukaan kansainvälisen talouden nousuun, työttömyys oli lisääntynyt 100 000 uudella työttömällä ja uudistukset olivat jääneet tekemättä.
Arvioin itse hallituskauden alussa, että tärkeintä on se, mitä tehdään eikä se, miltä tekeminen näyttää.
Suomessa oli saatava aikaan iso muutos, ja tekemättä ei voinut enää jättää. Isänmaan etu oli pantava kaiken muun edelle.
Valitettavasti sen alle on jäänyt se, että niin mielikuva minusta kuin myös puolueesta on muuttunut. Itsestäni on tehty kovien päätöksien myötä ahne oman edun tavoittelija.
Kelloa ei voi kääntää taaksepäin, mutta itse ajattelen hyvin alkiolaisesti tästä asiasta.
Meidän päättäjien tehtävänä on pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja laittaa valtiontalous ja julkinen talous kuntoon, jotta pystymme huolehtimaan kaikista jatkossakin – niin lapsista, vanhuksista kuin vammaisista. Ja myös niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan.
Puolueen visiossa Suomelle 2020 sanotaan, että velkaantuminen on taittunut, vaihtotase kääntynyt ylijäämäiseksi ja eläkejärjestelmä on kestävä.
Lisäksi selviytymissuunnitelmassamme ennen eduskuntavaaleja tavoiteltiin, että velkasuhde taittuu vaalikauden aikana, työllisyysaste nousee 72 prosenttiin, velaksi eläminen loppuu vuonna 2022 ja kokonaisveroaste ei nouse. Lisäksi todettiin, että julkista taloutta ei voi laittaa kuntoon enää verotusta kiristämällä.
Näistä puolueen tavoitteista voi todeta, että velkasuhde on jo taittunut, kokonaisveroaste on laskenut lähes kaksi prosenttiyksikköä, työllisyysasteen kehityksessä ollaan hyvällä uralla ja velaksi elämisen lopettamisen vuodeksi on arvioitu 2021.
Suomessa on siirryttävä nyt saneerauksesta kehittämiseen. Uudistuspolitiikkaa on jatkettava.
Sote- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan vaikuttavia toimia ja kunnianhimoa.
Työ on murroksessa, perusturvaa on muutettava edistämään työtä ja toimeliaisuutta. Myös eriarvoisuuskehityksen pysäyttämiseen on löydettävä uusia keinoja.
Suomen talouden syöksykierre on oikaistu, mutta emme tyydy tähän.
Tämä hallitus ei pudota kinttaita, vaan talous ja työllisyys on saatava kestävälle pohjalle ja maamme on oltava entistä ketterämpi ja nopeampi selviytymään tulevista maailman muutoksista.
En väkisin pukkaa mihinkään, jos tukea tai kannatusta ei löydy.
Puolueen kannatukseen en voi kuitenkaan olla tyytyväinen.
Syksyn aikana haluan avoimesti ja rehellisesti keskustella puolueen ihmisten kanssa, mitä mieltä te olette ja oletteko te halukkaita jatkamaan johdollani vai ette. Myös syksyn piirikokoukset antavat tähän hyvän mahdollisuuden.
Olen sitoutunut edelleen Suomen ja puolueen uudistamiseen, mutta en väkisin pukkaa mihinkään, jos tukea tai kannatusta ei löydy.
Kirjoittaja on pääministeri ja keskustan puheenjohtaja.