Nuorisopolitiikan turbulenssi tulee taltuttaa
Hallitus antoi viime keskiviikkona vihdoin esityksen yli kaksi vuotta kulisseissa kohutusta nuorisolaista.
Samana päivänä luonnoksessa maakuntalaiksi esitetään maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamista.
Vain kuukausi sitten nimettiin hallitusohjelman Nuorisotakuu -kärkihankkeelle johtoryhmä.
On hyvä asia, että nuorten hyvinvointi sai vihdoin tuulta siipiensä alle.
On myös hyvä, että kuntien tehtävänä on jatkossakin järjestää nuorisotyön palveluita ja sitä kautta aktiivisesti kehittää nuorten hyvinvointia.
Tervehdin myös ilolla hallituksen esityksen kiintiörahoja nuorisoalan osaamiskeskuksien ja nuorten työpajojen toiminnan takaamiselle.
Nuorisolain esitys on suuressa kuvassa hyvä.
On kuitenkin syytä muistuttaa, että kuoppainen nuorisotakuun rahoitus tarvitsee edelleen taistelunsa budjettiriihessä, sillä pelkkä teksti ei riitä Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi.
Lisäksi on aika avoimesti kysyä: Onko todellakin niin, että tällaisena aikana – jolloin äärioikeistolaisuus ja populismi nostavat päätään ja hallitus on pakotettu reagoimaan akuutteihin kriiseihin jakamalla niukkuutta – Suomen nuorisopolitiikka halutaan sitoa yhä tiiviimmin hallitusvallan ohjaukseen?
Tällä kierroksella hallitusohjelman kylkeen nidotaan sekä osaamiskeskusten avustuskriteerit että nuorisopolitiikan arviointi. On oltava tarkkana, että nuorisopolitiikan riippumattomuus säilyy politiikan turbulensseissa.
Syksy on näytön paikka. Elokuussa työnsä aloittavalla nuorisotakuun johtoryhmällä on käsissään suuret avaimet.
Hallituksen työllisyysmäärärahojen säästöt edelleen sumuttavat nuorten työllistymistä, vaikka kehysriihessä osoitettiinkin ripaus tahdonvoimaa ja hyvät käytänteet odottavat jalkautusta.
Suomi taisteli lamaa vastaan viimeksikin keskustalaisella hallituksella 1990-luvun taitteessa.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus korostaa julkaisussaan ”Laman opetukset” (2001), kuinka julkisten menojen säästöistä huolimatta budjettialijäämät ja julkinen velka kasvoivat, koska pitkäaikaisesti työttömäksi jääneiden määrä kasvoi – he lakkasivat maksamasta veroja.
Nyt tulee varmistaa, että yksikään nuori ei päädy työttömyyden polulle. Ensimmäisen työkokemuksen saaminen on ratkaisevan tärkeää.
Nuorisopolitiikan turbulenssi tulee taltuttaa. Haastan Suomen hallituksen panostamaan nuorisotyöttömyyden kitkemiseen syksyllä, kun rahoja jaetaan.
Haastan myös kuntavaaliehdokkaat ideoimaan suurella tahdonvoimalla. Kunnat huolehtivat tulevaisuudessakin kaikkein tärkeimmästä – varhaisesta puuttumisesta.
Kirjoittaja on Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja
