Eurooppa on suomalaisten koti, mutta ei Suomen isäntä
Euroopan unionista on muodostunut Suomen tärkein kumppani vuosikymmenien aikana. Silti suomalaisten kiinnostus EU-asioihin on laimeaa ja äänestysprosentti on vaaleissa pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa.
Eurooppa on meidän suomalaisten koti, mutta emme voi olla liian sinisilmäisiä EU:n suuntaan. Edustan itse tervettä kriittistä linjaa nyky-EU:ta kohtaan. EU:n vuosittain suomalaisten kotien pöydälle lähettämä lasku uhkaa kasvaa tulevaisuudessa. Yhteisvelkajärjestelyitä junaillaan Brysselin kabineteissa, joihin Suomen ei tule suostua.
Viime vuosina EU:ssa on yritetty ottaa epäedullisia ja Suomelle haitallisia askelia ympäristöpolitiikan suhteen. Vääränlainen hiilinielu- ja metsäpolitiikka eivät ole Suomen eduksi.
Ennallistamisasetuksessa Suomen linjassa onneksi pysyi järki mukana ja siihen otettiin kielteinen kanta. Kuten tiedämme metsäasiat ovat jo perussopimusten nojalla kansallisissa käsissä, eikä Brysselin herroja pidä mistään hinnasta päästää isännöimään suomalaisten hyvin hoidettuja metsiä. Suomen kansaa ei pidä rangaista siitä, kun muut ovat hoitaneet huonosti metsiensä ylläpidon.
Keskusta sai oppositiosta painostettua kokoomuksen ja perussuomalaiset järkilinjalle eli kaatamaan ennallistamisen EU:ssa.
Olen myös ihmetellyt nykyisen EU:n toiminnassa sitä, miten väärin asioihin keskitytään. Pienen kokoluokan asiat saavat valtavat mittasuhteet ja monet suuret asiat jäävät sivujuonteiksi. Eli tarvitaan käytännössä vähemmän byrokratiaa ja ihmisten elämän hankaloittamista.
Tämän hetken akuutein asia johon EU:n pitää panostaa on turvallisuuden parantaminen. Venäjän sotaisten pyrkimysten torjuminen onkin tällä hetkellä EU:n tärkein tehtävä. Siksi EU:ssa pitää käyttää resursseja puolustusteollisuuteen ja energia- ja ruokaomavaraisuuden kasvattamiseen.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat Suomelle kohtalonkysymyksiä, joissa EU:ta tulee hyödyntää. Esimerkiksi sähkön hintaan saataisiin tasaisuutta, jos EU kehittäisi energiaverkkoja valtioiden välillä. Nämä ovat niitä suuria asioita joihin EU:n pitäisi keskittyä kuin alkaa näpertelemään pullonkorkkien kanssa.
Meidän ei pidä kuitenkaan pienenä maana väheksyä itseämme vaan päinvastoin on vaadittava enemmän EU:lta.
Suomi ja suomalaiset kaipaavat muutosta EU-politiikkaan. Terve kriittisyys on hyvästä, eikä se tarkoita EU-vastaisuutta. Suomi tarvitsee EU:ta ja se on muun muassa tuonut tärkeitä kauppakumppaneita, vapauttanut liikkumista ja mahdollistanut koko Euroopan kehittymistä.
Meidän ei pidä kuitenkaan pienenä maana väheksyä itseämme vaan päinvastoin on vaadittava enemmän EU:lta. Euroopan unionin on tuettava pienten kielien oppimista ja opiskelua. Samoin EU:n on tuettava rajan sulkemisesta kärsineitä rajaseutuja.
Toivonkin, että mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan ensi kesän eurovaaleissa ja käy osoittamassa vaaliuurnilla mielipiteensä suunnanmuutoksen puolesta.