Hintalappu kasvaa ja vapaaehtoistyön arvostus heikkenee?
Näyttää siltä, että vapaaehtoistyön merkitystä ja arvostusta ollaan heikentämässä kevään 2024 kehysriihen seurauksena.
Aktiivinen toiminta vertaistuen muodossa eri sairausryhmille, mielekästä toimintaa nuorille, joiden mieli ei ole löytänyt vielä tasapainoa, asunnottomille, jotka hakevat päihteiden sijaan elämään muuta hyvinvointia edistävää toimintaa ja juttuseuraa yksinäisyyttä kokeville ikäihmisille. Nämä edellä kuvatut tilanteet ovat juuri niitä ihmisten tarpeita, joihin sote-järjestöt ovat vastanneet, mutta miten jatkossa?
Suurin osa sotejärjestöissä tehdystä työstä tehdään vapaaehtoisvoimin, joka vaatii työn koordinointia ja vuokrattavia paikkoja erilaisten työmuotojen toteuttamiseksi.
Tätäkö ollaan romuttamassa? Se ei käy!
Sote-järjestöjen tarjoama työ toivon mukaan saa myös jatkossakin arvostusta sen verran, että sen taloudellinen tuki tullaan turvaamaan jatkossakin riittävällä tasolla.
Järjestötyö täydentää sopivasti julkisen sektorin tarjoamia palveluita. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö lisää kustannustehokkuutta sekä edistää palveluiden saatavuutta.
”Kunpa olisin tiennyt vertaistukiryhmästä sairaalassa, kun lapsella todettiin vaikea sairaus”, eräs erityislapsen vanhempi sanoi. Hän koki, että se olisi ollut siinä vaiheessa parasta tukipalvelua – sellaista, mitä ammattilaiset eivät voi tarjota. Tieto siitä, ettei ole yksin, olisi riittävä.
Tiedetään, että sote-järjestöt tarjoavat parasta työtä ennaltaehkäisevällä työotteella ja sen myötä raskaiden palveluiden tarve vähenee.
Ihmisten elämän ongelmiin ja haasteisiin tarttuminen laskee myös hintalapussa olevaa summaa, kun se tapahtuu kynnyksettömissä palveluissa. Tällä hetkellä noin 800 suomalaista järjestöä saa tukea STEA-avustuksella, jolla annetaan tukea julkisia palveluita täydentäen ja edistetään yhteiskunnassa demokratiaa ja osallisuutta.
Lisäksi vahvistetaan koko yhteiskuntamme pärjäämistä haastavassa elämäntilanteessa.
Kansalaisareenan lähteen mukaan suomalaisen vapaaehtoistyön arvoksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa.
Kysymys kuuluu, kuinka paljon julkinen sektori joutuisi käyttämään rahaa korvatakseen järjestörahoitukseen leikkauksiin koituvat kustannukset? Julkisten palveluiden tarve tulee taatusti lisääntymään, koska ihmisten tarpeet ei häviä mihinkään. Saadaanko näin keikauttamalla aikaiseksi säästöjä? Hintalappu jatkaa kasvuaan ja julkisen sektorin palveluiden tarve sen kuin lisääntyy.