Nuoret mukaan politiikkaan
Politiikka on monille nuorille vieras asia, ja sitä jopa karsastetaan. Se näyttää vaikealta ja vaikeasti tavoiteltavalta.
Suomen demokratian kannalta on erityisen tärkeää saada nuoria mukaan ja kiinnostumaan politiikasta.
Vaaleissa eniten vaaliuurnilla käy vanhempi väestö – mahtavaa, että käyvät! Mutta miten 50 vuoden päästä käy, jos nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan vähenee entisestään? Voiko Suomea kutsua demokratiaksi, jos vain 50 prosenttia suomalaisista äänestää?
Tästä herää kysymys, miten saamme politiikasta nuorille mielenkiintoista?
Nuoret ajattelevat yhä radikaalimmin politiikasta, ja siitä jää helposti uupumaan yhdessä tekeminen ja vuoropuhelu.
Puhuakseen politiikasta ei tarvitse tietää puolueiden historiaa, kantoja tai kansanedustajia läpikotaisin. Tämä oletus kaiken tietämisestä tulisi kumota ja aloittaa omien mielipiteiden miettimisestä ja yhdessä pieniin asioihin vaikuttamisesta. Kuten paikallisen koulun ruokalistaan vaikuttamisesta tai jalkapallokerhon perustamisesta.
Politiikan opetus alkaa kotoa ja koulusta. Kotona voi olla monia perinteitä liittyen vaalikahviin ja pullaan, mutta politiikkaa tulisi tuoda enemmän myös sinne kahvipöytään. Se voi olla aivan arkisista asioista keskustelua ja pohdintaa yhdessä.
Täytyy kuitenkin muistaa opettaa ja näyttää esimerkkiä medianlukutaidosta, käyttäytymisestä ja omien kantojen perusteluista. Politiikka ei voi olla pelkkää perätöntä huutelua ja riitoja. Tämän esimerkin näyttävät kokeneemmat toimijat. Asiat riitelevät, ei ihmiset. Näin minulle on opetettu.
Nuoret rinnastavat politiikan usein vaaleihin ja siihen, että olisi pakko olla vaaleissa ehdolla. Vaaleissa ehdolla oleminen on toki tärkeää, mutta tulisi myös tuoda suurempaan kuvaan taustajoukot ja heidän korvaamaton tukensa ehdokkaalle. Puolueista löytyy kaikille oma paikkansa.
Nuorisovaltuustot ja puolueiden nuorisojärjestöt tekevät hyvää työtä tulevaisuuden poliitikoiden kasvattamiseksi. Nuoret täytyisi saada mukaan näihin entistä pienemmällä kynnyksellä.
Täytyy myös muistaa, että toiminnassa mukana olo kasvattaa myös elämään, ei vain politiikkaan. Opitaan keskustelemaan, tutkimaan ja tekemään yhdessä.