Virheellinen uutisointi ylinopeussakkojen nollatoleranssista syö median uskottavuutta – oleellinen tieto olisi ollut helposti saatavilla

Alkuviikosta monen suomalaisen autoilijan verenpaine nousi yli terveellisen rajan. Syynä tähän oli uutinen, jonka mukaan hallituksen lakiuudistus merkitsee nollatoleranssia ylinopeussakkoihin.

Ylinopeussakkojen nollatoleranssi tarkoittaisi käytännössä sitä, että sallitun nopeusrajoituksen ylittäminen yhdellä kilometrillä johtaisi rikesakkoon.

Näinhän ei ole, eikä tule olemaan.

Syystä tai toisesta tämä uutisankka meni läpi monessa mediassa.

Moni autoilija ehti jo kiroamaan hallituksen päätöstä. Syytä olisikin ollut, jos tieto olisi pitänyt paikkansa.

Auton vauhdin sopeuttaminen niin tarkasti, että yli sallittu nopeus ei ylity yhdellä kilometrilläkään, olisi asettanut autoilijan kohtuuttomaan tilanteeseen.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) kiisti uutisen ripeästi. Berner totesi, että ”nykylaissakin ylinopeudessa on nollatoleranssi. Puuttumiskynnys on poliisin sisäisen ohjeistuksen alainen asia, lakimuutos ei muuta sitä.”

Bernerin viesti ei jätä mitään epäselväksi. Poliisin sakotuskäytäntö ei muutu nykyisestä suuntaan taikka toiseen.

Poliisin nykyisellä ohjeistuksella 50 kilometrin nopeusalueella 59 kilometrin tuntinopeutta ajava ei saa vielä rikesakkoa. Tämä johtuu siitä, että nopeusrajoituksesta tehdään varmuusvähennys, joka on kolme kilometriä tunnissa. Jos ylinopeutta on tämän jälkeen 3 – 7 kilometriä, seurauksena on kirjallinen huomautus.

Mistä tällainen uutisointi johtuu? Onko kyse ammattitaidottomuudesta, tarkoituksenhakuisuudesta, kiireestä vai näistä kaikista?

Mistä tällainen uutisointi johtuu? Onko kyse ammattitaidottomuudesta, tarkoituksenhakuisuudesta, kiireestä vai näistä kaikista? Tai siitä, että tällaisen uutisen tekeminen on vain liian houkuttelevaa, vaikka tietää sen olevan ankka.

Tässä tapauksessa lieventävänä asianhaarana on, että uutisen faktat ovat oikein, mutta niistä puuttuu oleellinen tieto. Tieto siitä, miten poliisi käytännössä tulkitsee lakia. Tässä tapauksessa se on ajoneuvon kuljettajan kannalta se oleellisin ja tärkein tieto.

Mielenkiintoisinta on, että väärään tulkintaan ja uutisointiin syyllistyvät mediat, jotka itse ovat pitäneet suurta ääntä valemedioista, ja jotka itse pitävät kunnia-asiana faktojen tarkistamista. Silti he itse sortuvat vastaavaan uutisointiin.

Medioiden kannalta tämä on noloa. Tältäkin uutiselta olisi tipahtanut pohja pois yhdellä puhelulla. Silti se jätettiin tekemättä.

Se sentään tuli todistettua, että osa kuljettajista kiihtyy yhtä nopeasti sekä auton ratissa että sosiaalisessa mediassa. Tällä kertaa kohteena ei ollut kuitenkaan toinen tielläliikkuja vaan hallitus.