Kaikki työ ei näytä olevan arvokasta, keskustan Kettunen huomautti palkkatukea heikentävälle hallitukselle
Oppositioedustajat lyttäsivät Petteri Orpon (kok.) hallituksen esityksen palkkatuetun työn heikentämisestä.
Esityksen mukaan työvoimaviranomainen voisi myöntää palkkatukea kunnalle tai kuntayhtymälle ainoastaan alentuneesti työkykyisen henkilön tai 60 vuotta täyttäneen, pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamiseen. Palkkatuen myöntäminen ammatillisen osaamisen parantamiseen ei olisi ensi vuonna enää mahdollista.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomas Kettunen huomautti lain toisessa käsittelyssä, että aikaisemmin kunnat ovat palkkatuetulla työllä työllistäneet monia kuntalaisia, jotka eivät ole päässeet työelämään muuten kiinni.
Kettunen korosti, että kaikkien työllistämiskeinojen pitäisi olla käytössä ”varsinkin, kun hallitus on asettanut itsellensä tavoitteen, että tulee uusia työpaikkoja ja uusia työllisiä”.
– No, toisin on käynyt. Tällä hetkellä Suomessa on Euroopan kolmanneksi korkein työttömyys. Se pahenee toiseksi nopeiten. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tänä vuonna lokakuun lopussa oli yhteensä 285 200 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 29 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, Kettunen lateli eduskunnan täysistunnossa.
Kettusen mukaan palkkatukityön murentaminen tuo vaikeuksia kuntakentälle ja kolmannen sektorin toimijoille.
– Ja kun aina puhutaan kauniissa poliitikkojen juhlapuheissa siitä, kuinka kaikki työ on arvokasta tässä yhteiskunnassa, niin ei kaikki työ nyt vain arvokasta ole, varsinkaan palkkatuettu työ, jos se ei kerrytä vielä työssäoloehtoa, hän sanoi.
Keskustan lausumaehdotuksen mukaan hallituksen tulee seurata lakimuutoksen vaikutuksia ja muuttaa lakia, mikäli se lisää merkittävästi työttömäksi jäävien henkilöiden määrää ja kuntien kustannuksia.
Kettusen lausumaehdotusta kannatti keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma. Palkkatuki on ollut monille ensimmäinen askel työelämään tai sinne paluuseen työelämään, hän huomautti.
Oinas-Panuma veti esiin Kuntaliiton lausunnon, jonka mukaan tämän vuoden syyskuussa työttömyyden keston perusteella palkkatuella kuntiin työllistettyjä oli noin 6 100. Lausunnossa on arvioitu, että heistä noin 69 prosenttia tippuisi pois palkkatuelta lakimuutoksen jälkeen.
Kuntaliitto myös huomauttaa, että jos nämä henkilöt siirtyvät työttömyysetuuden piiriin, syntyy heistä kunnille arviolta 9–16 miljoonan vuosittaiset lisäkulut.
– Siis 9–16 miljoonan vuosittaiset lisäkulut meidän muutenkin hankalassa asemassa oleville kunnille. Eli hallituksen esitys ei myöskään oikeastaan tunnista näitä lisäkuluja, Oinas-Panuma hämmästeli.
Hän kertoi olevansa erityisen huolissaan siitä, miten hallitus suhtautuu osa- tai täsmätyökykyisiin.
– Nimenomaan heihin pitäisi pystyä kiinnittämään huomiota, jotta me saataisiin ihmiset töihin, ja ei tämä palkkatuen poisto kunnilta ainakaan tätä asiaa helpota, koska sitten sinne kolmannelle sektorille tai yrityksiin työllistyminen ei ihan niin näppärästi välttämättä käykään.
SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly esitti myös lakiehdotuksen hylkäämistä ja totesi, että palkkatuetun työn käytön lopettamisella on suora vaikutus vaikeimmin työllistyvien työllistymismahdollisuuksiin.
– Hallitus siis vaikeuttaa toiminnallaan osaltaan myös työvoimaviranomaisten työtä, kun työllistymisen keinovalikoimaa jälleen rajataan.
Lylyn mukaan heikennys osuu erittäin huonoon ajankohtaan, kun työttömyys on erittäin korkealla tasolla ja TE-palvelut siirtyvät kunnille ensi vuoden alusta.
– Tällaisessa tilanteessa olisi kaikki työllistämiskeinot syytä pitää käytettävissä. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on vähintään viisi työtöntä työnhakijaa, ja nyt näiden henkilöiden, jotka ovat tämän palkkatuetun työn kautta tukityöllistyneet, työllistyminen on todella vaikeaa tällaisessa tilanteessa.