Saako maitopurkkeja tai kananmunakennoja polttaa takassa? – Asiantuntijalta yksiselitteinen vastaus
Saako maitopurkkeja polttaa takassa tai leivinuunissa? Entä kananmunakennoja, kaurahiutalepaketteja tai vessapaperin hylsyjä?
Ne ovat kysymyksiä, joita monissa suomalaiskodeissa aina välillä pohditaan. Saattaapa aiheesta herätä toisinaan myös väittelyä.
Monessa kotitaloudessa tai kesämökissä on tapana heittää pahviroskat tulisijaan poltettavaksi. Nehän syttyvätkin suhteellisen helposti ja saavat myös puut roihahtamaan liekkiin.
Mutta kuinka järkevää se on?
Kaikki mikä palaa, ei sovi poltettavaksi tulisijassa, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.
Hän kertoo sähköpostitse Suomenmaalle, että maitotölkit, pahvi ja paperi kuuluvat kierrätettäväksi, eivät omassa tulisijassa poltettaviksi.
Sama pätee myös kananmunakennoihin, joiden moni ajattelee soveltuvan maitopurkkeja paremmin polttamiseen.
Väkevän mukaan tulisijoissa ei ole suositeltavaa polttaa mitään jätettä. Hän kertoo, että munakennot kuuluvat kartonkikeräykseen tai niitä voi hyödyntää silputtuna biojäteastiassa kosteuden kerääjänä.
Väkevä painottaa, että pahvin, paperin, munakennojen ja muiden jätteiden poltosta syntyy runsaasti tuhkaa ja nokea, jotka tukkivat savukanavat ja -hormit. Tulisijaan ja savukanaviin tarrautuva noki kasvattaa nokipalon riskiä.
Pahvien ja roskien polttaminen synnyttää myös päästöjä.
Väkevän mukaan roskien poltto vahingoittaa tulisijaa ja tuottaa paljon savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä.
– Jätehuolto- ja ympäristömääräyksissä kielletään roskien poltto tulisijoissa tai avotulella, hän tähdentää.
Väkevän mukaan kaikki kierrätyskelpoinen materiaali kannattaa polttamisen sijasta kierrättää teollisuuden tarpeisiin.
– Tulisijassa saa polttaa vain puhdasta, kuivaa puuta, hän korostaa.
Väkevän mukaan hyviä sytykkeitä ovat kuivat puutikut, lastut ja tuohi sekä puupohjaiset sytytyspalat.
Väkevä huomauttaa, että puunpoltto aiheuttaa aina päästöjä myös ympäristöön. Puunpoltossa syntyy muun muassa runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä.
HSY:n mittausten mukaan puunpoltto heikentää pääkaupunkiseudun pientaloalueiden ilmanlaatua varsinkin kylminä talvi-iltoina. Silloin savupiipusta tupruavat päästöt eivät pääse laimenemaan, vaan ne jäävät leijumaan matalalle pihapiipiireihin.
– Savut voivat kulkeutua ulkoa myös sisätiloihin. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan, Väkevä sanoo.
Tulisijojen käyttö keskittyy tyypillisesti niihin aikoihin, jolloin ihmiset ovat kotonaan tai pihallaan. Sen vuoksi ihmiset altistuvat helposti päästöille.
Puunpolton savuhaittoihin vaikuttavat erityisen paljon sääolosuhteet.
Jos sää on tuulinen, puunpoltosta syntyvät ilmansaasteiden pitoisuudet jäävät Väkevän mukaan alhaisemmiksi. Tuulisella säällä ilmansaasteet pääsevät laimenemaan helpommin kuin kovalla pakkasella.
– Myös omat puunpolttotavat vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka paljon haitallisia päästöjä pääsee naapurustoon. Päästöjä voi pienentää polttamalla vain puhdasta ja kuivaa puuta.
Väkevän mukaan vinkkejä puhtaampaan puunpolttoon voi löytää HSY:n koostamalta Polta puhtaasti –sivustolta.
Juttua korjattu 11.11.2024 kello 10:23. HSY on Helsingin seudun ympäristöpalvelut, ei ilmastopalvelut, kuten jutussa aiemmin sanottiin.