Vastuu asuntopolitiikasta on kunnilla
Asuminen on Suomessa kallista. Sitä se on erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.
Ongelma ei ole uusi eikä se yllätä ketään. Aihe on monille tuttu, sillä se on esillä julkisessa keskustelussa tasaisin väliajoin.
Tunnettu tosiasia on, että asuntojen hintataso on monilla paikkakunnilla noussut tavallisen palkansaajan kannalta kohtuuttomaksi.
Yhä harvemmalla on varaa ostaa oma asunto, ellei suostu hankkimaan asuntoa kauempaa keskustasta. Samat lainalaisuudet pätevät myös vuokralla asuviin.
Korkeat asumiskustannukset vaikuttavat ihmisten arkeen monin tavoin. Ne syövät muun muassa kuluttajien ostovoimaa, heikentävät asumisviihtyvyyttä ja pidentävät työmatkoja.
Hallitukset ovat toinen toisensa jälkeen yrittäneet ratkaista asuntopulaa. Lukuisista yrityksistä huolimatta vaikutukset ovat jääneet asuntomarkkinoilla vähäisiksi.
Syy tähän on yksinkertainen. Asuntopolitiikkaa vaikuttavia tekijöitä on useita, eikä lopputulosta voi määritellä mikään yksittäinen taho – ei edes valtio.
Valtion rooli asuntomarkkinoilla on rajattu.
Kaupunkien ja kuntien vaikutusvalta on kaavoitusmonopolin takia huomattavasti suurempi kuin valtiovallan. Kunnat käyttävät tätä oikeuttaan hyvin vaihtelevalla tavalla.
Mitä paremmin kunnat ovat varautuneet asukasmäärän muutoksiin, sitä hillitympää on hintojen kehittyminen.
Jos tarjolla ei ole kohtuuhintaisia tontteja rakennusliikkeille eikä yksityisille rakentajille, edullisista asunnoista on turha haaveilla. Jos tonttitarjonta on niukkaa, hinnat nousevat vauhdilla ylöspäin.
Korkea maanhankintahinta siirtyy ketjussa eteenpäin. Lopullinen lasku lankeaa aina asunnon ostajalle tai vuokraajalle.
Tapa, jolla kunnat hankkivat maata asuntorakentamista varten, vaihtelee paikkakunnittain.
Kunnat, jotka ostavat tai pakkolunastavat raakamaan ensin itselleen ja vasta sitten kaavoittavat alueen, ovat pystyneet hillitsemään hintakehitystä selvästi paremmin.
Korkea maanhankintahinta siirtyy ketjussa eteenpäin. Lopullinen lasku lankeaa aina asunnon ostajalle tai vuokraajalle.
Asuntorakentamisen vauhdittaminen on yksi Sipilän hallituksen viidestä kärkihankkeesta.
Tavoitteena on lisätä asuntotuotantoa virtaviivaistamalla valtion asuntorakentamisen tuen ehtoja.
Toimenpiteillä pyritään lisäämään sekä asumisoikeus- että vuokra-asuntotuotantoa erityisesti Helsingin seudulla.
Hallituksen toimenpiteet ovat välttämättömiä. Pääkaupunkiseudun asuntopulaa tai korkeita asumiskustannuksia näillä toimilla ei kuitenkaan selätetä.
Todellinen muutos edellyttää kasvukeskuksissa laajempaa asuntopoliittista tarkastelua. Vastuu on tässä työssä kaavoitusmonopolin takia kunnilla.