Sote-sopua pitää varjella kuin kukkaa kämmenellä

Hallitus on saanut yhden tärkeimmistä hankkeistaan uuteen vaiheeseen, kun lakiluonnos sote-uudistuksen askelmerkeiksi julkistettiin.

Työn etenemistä pitää nyt varjella kuin kukkaa kämmenellä.

Valmistelua on tehty valtavasti, vaikka on sitä jäljelläkin. Lakiluonnoksessakin on 600 sivua. Nyt paketti lähtee lausunnoille.

Sote-uudistus on välttämätön monestakin syystä.

Keskustassakin sitä kannattaa puolustaa kaikin voimin. Se on ihmisten asioiden hoitamista.

Uudistuksen avulla voidaan hienosti sanottuna turvata palvelujen tasa-arvoinen saatavuus kaikkialla Suomessa ja myös julkisen terveydenhuollon tulevaisuus. Selkeällä suomella tämän voi sanoa näin: Ammattilaisia riittää koko maahan.

Oppositio väittää tosin toista. Mutta se onkin periaatteesta vastaan.

Tässä asiassa toivoisi oppositiolta tavallista enemmän ymmärrystä. Myös se tietää, että sote-uudistus on tehtävä. Siitä kertoo se, että edellisellä vaalikaudella yritettiin samaa, mutta ei onnistuttu, vaikka silloinen oppositiokin lähti tukemaan hallitusta.

Yritys on tosin erityisen hankala. Sosiaali- ja terveysasioiden integraatio tehdään Suomessa ensimmäisen kerran koko maailmassa. Tämä sektori käyttää rahaa pitkälti yli 20 miljardia vuodessa. Yksityiskohtia on miljoona.

Mutta kun sopu on nyt saatu, ei sitä kannattaisi särkeä. Ei puoluepoliittisista syistä. Ei oppositiopoliittisista syistä. Ei maakuntapoliittisista syistä. Ei kuntapoliittisista syistä. Eikä edes siksi, että kaikki asiantuntijat eivät ole päässeet vaikuttamaan uudistuksen valmisteluu.

Maakuntahallinto lisää kansanvaltaa ja vähentää byrokratiaa.

Keskeistä on muistaa, että uudistuksen avulla voidaan päästä siihen, että vuonna 2029 yhteenlasketut sote-menot ovat kolme miljardia euroa alemmat verrattuna siihen, että mitään ei tehtäisi.

Uudistus auttaa siis käyttämään julkisia varoja viisaammin.

Jokainen voi arvuutella mielessään, mistä nämä kolme miljardia kaavittaisiin, jos sote-uudistus ajautuisi karille. Tarvittaisiin tietenkin lisää säästöjä­­ ja veronkorotuksia.

Uudistukseen liittyy myös maakuntahallinnon toteuttaminen.

Tämä lisää kansanvaltaa ja vähentää byrokratiaa.

Maakuntahallinto valitaan vaaleilla. Maakuntia on 18. Maakuntien hallintojen yhteyteen kootaan noin 400 organisaation hoitamat tehtävät. Näin siis byrokratia vähenee – ja maakuntien mahdollisuudet oman alueensa kehittämisessä kasvavat.

Lausuntokierrokselta toivoisikin myös kiitosta eikä vain kritiikkiä. Historia kertoo, että Juha Sipilän hallitus on vastuuministeri Juha Rehulan komennossa onnistumassa sellaisessa, mitä monet ovat aikaisemmin yrittäneet mutta epäonnistuneet.