SDP:n ja vihreiden kannatuskäyrät kulkevat eri suuntiin – kritiikki Rinnettä kohtaan on laimentunut samaan tahtiin galluppien kanssa
Politiikan suhdanteet ovat Helsingin Sanomien uusimman gallupin (19.9.) perusteella pysyneet ennallaan. Puolueiden kannatusmuutokset ovat marginaalisia ja ne mahtuvat tutkimuksen virhemarginaalin sisään.
Jos tuloksia peilataan vuoden takaisiin tutkimustuloksiin, tilanne on toinen.
Kokoomus oli viime syksynä HS:n tutkimuksessa selvästi Suomen suosituin puolue 21,1 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla oli SDP 17,8 prosentin kannatuksella.
Nyt kärkikaksikon järjestys on muuttunut. Sosiaalidemokraatteja kannatti tuoreessa tutkimuksessa 21,4 prosenttia puoluekantansa ilmoittaneista vastaajista ja kokoomusta 19,7 prosenttia.
Keskustan kannatus vuoden ajan pysynyt miltei samalla tasolla. Laskua vuoden takaiseen on vain joitakin prosenttiyksikön kymmenyksiä.
Vihreiden kannatus on vastaavana aikana laskenut selvästi. Vielä vuosi sitten 16,7 prosenttia kantansa ilmoittautuneista. Nyt kannatuslukemat ovat valahtaneet alle 13 prosentin.
Vaikka puolueiden gallupluvut ovat pysyneet viime kuukausina lähes ennallaan, ensi kevään eduskuntavaalien lopputuloksen ennustaminen on tässä vaiheessa vielä turhan ennenaikaista.
Jos kannatus nousee vauhdilla ylöspäin, se voi tulla myös vauhdilla alaspäin – ja toisin päin. Seitsemässä kuukaudessa ehtii tapahtua isojakin käänteitä.
SDP:n ja vihreiden kannatuskäyrät ovat tästä hyvä esimerkki. Ne ovat kulkeneet viimeisen vuoden ajan päinvastaisiin suuntiin.
Jos kannatus nousee vauhdilla ylöspäin, se voi tulla myös vauhdilla alaspäin – ja toisin päin.
SDP on palannut johtavaksi oppositiopuolueeksi ay-liikkeen myötäsukaisella tuella. Keppihevoseksi demarit ovat nyt ottaneet henkilöperusteisen irtisanomisten helpottamisen alle 20 henkilön yrityksissä.
SDP:n ja vasemmiston leirissä ay-liikkeen antama poliittinen tuki on otettu lämpimästi vastaan. Se, että SAK:n kampanjassa on venytetty totuutta arveluttavalla tavalla, ei tunnu vasemmistoa haittaavan.
Tärkeämpää tuntuu olevan ykköspuolueen aseman turvaaminen, ei se, millä keinoin kannatusta lisätään.
Kannatuslukujen noustessa kuhina puheenjohtaja Antti Rinteen ympärillä on loppunut tyystin. Puolue seisoo nyt yhtenäisenä rintama puheenjohtajansa takana.
Vihreiden kannalta tilanne on päinvastainen. Ikävän kierteen katkaisemista ei helpota puolueen puheenjohtajan Touko Aallon jääminen sairauslomalle.
Puheenjohtajavastuun jakaminen sairausloman ajaksi kolmelle varapuheenjohtajalle ei ole ongelmatonta. Aallon varapuheenjohtajistolle jättämän perinnön pohjalta on vaikea lähteä rakentamaan uutta nousua.
Viime kesän uho suurimman puolueen aseman tavoittelusta on vaihtunut realismiin. Tässä tilanteessa hyväksi saavutukseksi voisi laskea jo kannatuksen laskun pysäyttämisen.
Kuvaavaa on, että puheet ex-puheenjohtaja Ville Niinistön paluusta takaisin vihreiden johtoon, ovat saaneet vettä myllyyn Aallon sairauslomailmoituksen jälkeen.
Huhuista huolimatta Niinistön nouseminen uudelleen vihreiden puheenjohtajaksi tuntuu erittäin kaukaa haetulta vaihtoehdolta.