Kriisiaikoina ruuan omavaraisuus nousee arvoon arvaamattomaan

Pääkirjoitus

Valtiovallan toimenpiteet koronavirusepidemian taltuttamiseksi ovat olleet erittäin järeitä. Eduskunnan ja hallituksen päätökset tuntuvat ja näkyvät laajasti kaikkien suomalaisten arjessa.

Kriisitilanteessa yhteiskunnan toimintakyky joutuu poikkeuksellisen kovalle koetukselle. Yhteiskuntarauhan kannalta ruuan saannin turvaaminen kansalaisille on yksi tärkeimmistä asioista.

Suomessa ruokahuolto on onneksi erittäin hyvässä kunnossa. Ruuan korkean omavaraisuusasteen ja laajan kotimaisen elintarviketuotannon ansioista suomalaisten ei tarvitse pelätä, että ruoka loppuu kauppojen hyllyiltä.

Ruuan omavaraisuusaste on Suomessa 80 prosenttia. Se on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia.

Ruotsissa onkin herännyt pelko ruuan riittävyydestä (MT 17.3.). Snellman Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman kertoo lehdelle, että tietyt raaka-aineet ovat jo naapurimaassa loppumassa ja sen seurauksena maassa on herännyt keskustelu ruuan omavaraisuudesta.

Suomessa kauppaketjut ja valtiovalta ovat korostaneet, että ruokaa riittää kaikille. Tästä huolimatta kansalaiset ovat hamstranneet elintarvikkeita suuria määriä. Huoli ruuan loppumisesta on niin voimakas, että edes viranomaisten sanaan ei tahdota luottaa.

Korkea ruuan omavaraisuusaste ja laaja elintarviketuotanto ei ole itsestäänselvyys.

Suomalaisten ruuantuottajien arvostus onkin koronaepidemian seurauksena noussut kohisten – ja se on pelkästään hyvä asia.

Kotimaisen ruuantuotannon puolustajia ei ole viime vuosina ollut ruuhkaksi asti – päinvastoin. Monet päättäjät ovat viime vuosina vaatineet suomalaisen ruuantuotannon alasajoa joko taloudellisista- tai ilmastosyistä.

Viime päivinä tällaisia ulostuloja ei ole näkynyt. Vaatimukset kotimaisen ruuantuotannon korvaamisesta halvemmalla ulkomaisella tuotannolla ovat loppuneet kuin seinään.

Suomalaisten ruuantuottajien arvostus onkin koronaepidemian seurauksena noussut kohisten – ja se on pelkästään hyvä asia. Kunnianpalautus on tullut enemmän kuin tarpeeseen.

Viljelijät ovat joutuneet viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen kovan arvostelun kohteeksi ilmastokeskustelun yhteydessä. Kritiikki on ollut niin voimakasta, että osa viljelijöistä ei ole uskaltanut julkisesti edes kertoa omaa ammattiaan.

Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Entinen SDP:n puoluesihteeri ja Ylen pääjohtaja Mikael Jungner kirjoitti Twitterissä osuvasti: ” Valtion tukiohjelmassa on syytä huolehtia siitä, että maatiloja ei nyt mene nurin. Jokaisen on aika herättää se sisäinen uinuva kepulainen.”

Moni suomalainen kiittääkin nyt niitä päättäjiä, jotka ovat puolustaneet kotimaisia ruuantuottajia tinkimättömästi myös vaikeina aikoina.