Kokeilu siirtää perustulon teoriasta käytäntöön
Vuodenvaihteessa käynnistynyt perustulokokeilu merkitsee historiallista askelta Suomessa. Vuosikymmeniä kestänyt keskustelu on siirtymässä teoriasta käytäntöön.
Suomen kokeilu on herättänyt laajaa kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaava Kela on saanut asiasta viime viikkojen aikana tuhansia yhteydenottoja eri puolilta maailmaa.
Kokeilun idea on yksinkertainen.
Kelan rekistereistä on poimittu 2 000 henkilöä, jotka saivat viime marraskuussa työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Heille maksetaan kahden vuoden ajan verottomana 560 euroa kuukaudessa tukea riippumatta siitä, saavatko he kokeilun aikana töitä.
Käytännössä kokeilu tuottaa tietoa lähinnä siitä, miten perustulo vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien käyttäytymiseen ja toimeentuloon.
Kela lähetti joulun välipäivinä kirjeet kokeiluun valituille. Yksi heistä oli kurikkalainen pitkäaikaistyötön Juha Järvinen, joka oli menettänyt luottotietonsa konkurssissa. Hänen kommenttinsa Ylelle ovat parasta mainosta hankkeelle.
– Perustulokokeilun myötä pystyn taas hyppäämään normaalielämään. Selustani on turvattu ja minä voin vapaasti yrittää. Perustulo tarkoittaa osaltani sitä, että vapaudun orjamarkkinoilta ja saan kansalaisuuden takaisin, Järvinen totesi Ylen haastattelussa.
Järvinen on hyvä esimerkki henkilöstä, jota perustulokokeilu saattaa todellakin auttaa uuden elämän alkuun. Kokeiluun osallistuvan työttömän ei tarvitse joka kerta laskea, kannattaako tarjolla olevaa työtä ottaa vastaan.
Oli onnekas sattuma, että juuri sanavalmis suurperheen isä Järvinen valikoitui perustulokokeilun kasvoiksi.
Kahden tuhannen hengen otokseen osuu epäilemättä monenlaisia tapauksia, joille perustulon merkitys saattaa olla hyvinkin erilainen. Joka tapauksessa nyt saadaan konkreettista tietoa tulevien uudistusten pohjaksi.
Vanhassa sananlaskussa kysytään, että kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse. Niinpä on paikallaan todeta, että suurin ansio perustulokokeilun aikaansaamisesta kuuluu keskustalle.
Vanhassa sananlaskussa kysytään, että kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse. Niinpä on paikallaan todeta, että suurin ansio perustulokokeilun aikaansaamisesta kuuluu keskustalle.
Keskustan nuoriso- ja opiskelijajärjestöt kehittelivät ajatusta perustulosta jo 1980-luvulla.
Puolueen ohjelmiin idea siirtyi seuraavalla vuosikymmenellä. Asiasta on puhuttu milloin perustulon, milloin negatiivisen tuloveron nimellä.
Keskustan vaalivoiton jälkeen perustulokokeilu otettiin Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan. Tapaus on mallisesimerkki pitkäjänteisen työn tärkeydestä politiikassa.