Keskusta lähtee hyvistä asemista kuntavaaleihin
Kevään kuntavaalien ehdokasasettelu päättyi alkuviikosta. Ehdokkaiden hankkiminen vaati puolueilta tälläkin kertaa kovaa loppurutistusta.
Kuntavaaleissa valtuustopaikkaa tavoittelee reilut 33 000 ehdokasta eli noin 4 000 ehdokasta vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Valtuustopaikkoja on 8 999 kappaletta eli 675 paikkaa vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa.
Ehdokasmäärän tipahtaminen ei ollut puolueille yllätys. Kuntaliitosten ja valtuustopaikkojen vähentymisen seurauksena puolueet asettivat itselleen varsin varovaiset tavoitteet.
Puolueista ainoastaan vihreät ja kristillisdemokraatit onnistuivat lisäämään hieman viime vaalien ehdokasmääräänsä.
Vihreät ovat juhlineet vajaan 2 600 ehdokkaan ennätyssaalista kuin vaalivoittoa, vaikka heidän ehdokasmääränsä on muihin suuriin puolueisiin verrattuna edelleen vaatimaton.
Vihreiden riemastuminen ehdokashankinnan onnistumisesta on ymmärrettävää, mutta ei välttämättä viisasta.
Politiikka on niin arvaamaton laji, että voittoa ei kannata juhlia etukäteen. Ei, vaikka kuntavaaleissa ehdokasmäärä vaikuttaakin merkittävästi vaalimenestykseen.
Keskustan osalta kuntavaalien ehdokashankinta ei täyttänyt aivan ennakko-odotuksia.
Lopputulosta voi pitää kuitenkin erinomaisena, sillä puolueella on ylivoimaisesti eniten ehdokkaita.
Keskustan listalta valtuustopaikkaa tavoittelee vajaat 7 500 ehdokasta. Seuraavaksi suurimmalla puolueella, SDP:llä, on hieman yli 6 000 ehdokasta.
Lopullinen vaalitulos riippuu siitä, miten keskustan ehdokkaat onnistuvat vaalityössään.
Keskustan ehdokashankinnan viimeisten viikkojen loppukiri oli hirmuinen.
Puolueen johto, eduskuntaryhmä ja paikalliset toimijat tekivät hartiavoimin töitä ehdokashankinnan eteen.
Suuren ehdokasmäärän ansiosta keskustalla on hyvät mahdollisuudet menestyä kuntavaaleissa.
Lopullinen vaalitulos riippuu siitä, miten keskustan ehdokkaat onnistuvat vaalityössään.
Kuntavaalien ehdokasmäärä on laskenut tasaisesti jo vuosikymmenien ajan. Laskeva trendi on kuntademokratian kannalta huolestuttava asia.
Kuntapäättäjän tehtävän vähäistä vetovoimaa näissä vaaleissa on selitetty muun muassa sillä, että kuntien rooli pienenee jatkossa sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena. Tätä selitystä on vaikea uskoa.
Todennäköisempi syy on, että kunnallinen luottamustehtävä ei ole enää sellainen meriitti kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhä useampi kansalainen ei halua uhrata omaa vapaa-aikaa yhteisten asioiden hoitamiseen.
Jokainen kuntavaaleissa ehdolle asettunut ansaitsee suuret kiitokset.