Keskittyminen pakottaa asumaan kopeissakin

Keskittyminen ja keskittämispolitiikka pakottavat suomalaisia asumaan ahtaasti – siitäkin huolimatta, että yksin asuvien määrä kasvaa. Uusinta uutta on, että pääkaupunkiseudulle rakennetaan 15,5 neliön suuruisia koppeja – asunnoiksi.

Ilmaisu ”asua kopeissa” ei ole maakuntien keksintöä. Helsingin Sanomat kirjoitti jo pari vuotta sitten (18.5.2014) näin:

”Suomalaiset asuvat kopeissa, eivätkä asunnon ostajat osaa vaatia parempaa.”

Täytynee uskoa asiantuntijaan, sillä pääkaupunkiseutua tällä eniten tarkoitettiin. Helsingin seudulla asutaan näet huomattavasti ahtaammin kuin muualla Suomessa. Kaiken lisäksi muualla Suomessa asumisväljyys kasvaa, pääkaupunkiseudulla käy toisin päin.

Myöhemmin on tosin käynyt ilmi, että HS:n purkauksen täytyi olla hetkellinen lipsahdus. Toisenlainen propaganda on voitolla. Siitä saadaan viitteitä yhtenään, esimerkiksi keskiviikkona (25.5.). Silloin HS julisti, kuinka ”omasta talosta voi tulla vanhukselle taloudellinen loukku”.

Erityisesti tarkoitettiin pienillä paikkakunnilla sijaitsevia omakotitaloja.

Kuvaan kuuluu, että tällaisia arvioita lateli taas kerran Hypon edustaja. Hypo on asun­to­lai­noi­tuk­seen erikoistunut pieni rahalaitos. Sen ytimenä on Suomen Hypo­teek­kiyh­distys.

Hypon miehet pääsevät usein vapaasti mainostamaan, kuinka oikeastaan vain pääkau­pun­gissa ja muutamassa muussa kasvu­kes­kuk­sessa kannattaa asuntoja omistaa ja kuinka maan laajoilla alueilla asuntojen vakuusarvo on romahtanut jopa nollaan. Suhtautuminen Hypoon on monesti niin kritiikitöntä, että se lähentelee tekstimainontaa.

Hypo ei ole ­pankki, missä tavalliset kansalaiset hoitelevat raha-asioitaan. Se ei oikeasti tunne maakuntia. Mutta se edistää näin omia liiketoimiaan.

Taustalla on keskittämisen ideologia mutta siis myös lausunnonantajien oma etu.

Kun suomalaiset ajetaan keskuksiin, heidän asumistasonsa hyvin usein laskee. Omakotitalo maaseudulla voi vaihtua ”koppi­a­su­mi­seen”…

Kannattaakin lukea mediaa sillä silmällä. HS ja Hypo ovat esimerkkejä. Ne huolehtivat omasta bisneksestään.

Tämän sanoi myös Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth HS:n isossa haastattelussa (22.5.). Hän ilmoitti, että kaupunkikeskeinen kehitys on ”välttämätöntä”. Vain se tuo kasvun, hän väitti ja perusteli näin:

”Siihen tarvitaan… paljon rakennuksia, ihmisiä ja – hissejä.”

Tottahan tämä on sikäli, että jos ihmiset asuisivat vain maalla, ei tarvittaisi niin paljon hissejä.

Mutta kun suomalaiset ajetaan keskuksiin, heidän asumistasonsa hyvin usein laskee. Omakotitalo maaseudulla voi vaihtua ”koppi­a­su­mi­seen”. Siitä ei yleensä kuitenkaan piitata tippaakaan. Tärkeintä näyttää olevan, että ihmiset saadaan keskitetyksi.

Olisi erinomaista, jos havah­dut­tai­siin toteuttamaan myös tavallisten suomalaisten asumis­toi­veita eikä vain yhdys­kun­ta­suun­nit­te­li­joiden yksioikoisia ideologioita, joiden mukaan parasta olisi, jos kaikki asuisivat radan varressa päällekkäin.

Kaikille on varmaankin selvää, että ne, joiden pillin mukaan suomalaisia nyt asutetaan, ovat kyllä itse huolehtineet omasta asumis­ta­sos­taan. Ei heidän tarvitse kopeissa kyyhöttää. Se osa on valittu rahvaalle, jota talouselämä tarvitsee öljykseen.

Elintason kehityksen yksi yleinen mittari on asumisen väljyys. Suomessa se on unohdettu. Sen sijaan pelotellaan jo maaseudun vanhuksiakin, jotka haluaisivat vielä asua omaa kotitaloaan.