Hallitus ei kyykytä köyhiä vaan edistää työpaikkojen syntyä

Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on erikoinen ongelma. Se saa aikaan tuloksia mutta häviää säännöllisesti politiikan tuloksista käydyt poliittiset väittelyt.

Ongelma koskee erityisesti pääministeripuolue keskustaa.

Sipilä esitteli viime sunnuntaina keskustan risteilyllä hallituksensa työn tuloksia tuhdilla diasarjalla. Sen mukaan hallitus on saavuttamassa kaikki keskustan vaaliohjelman tärkeimmät tavoitteet.

Hallituksen ja keskustan ongelma kiteytyy yhteen diaan.

Dian otsikkona oli opposition usein toistama väite, jonka mukaan köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

”Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan”, näinhän oppositio on tänäkin syksynä usein toistellut eduskunnassa.

Sipilän dia kertoo, miten tuloerot ovat oikeasti kehittyneet viime vuosikymmenten aikana. Ne kasvoivat selvästi 1990-luvun alun laman jälkeen, kun talous lähti nousuun.

Kaikkein jyrkintä tuloerojen kasvu oli 1990-luvun loppuvuosina, jolloin maata hallitsi Paavo Lipposen (sd.) hallitus.

Historian harrastajat muistanevat, että tuossa hallituksessa olivat mukana nykyisistä oppositiopuolueista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.

Työ on paras keino torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Keskustan pääministerikaudella 2003–2011 tuloerot ensin hiukan kasvoivat mutta sitten vähenivät.

Vaalikausi 2011–2015 on erityisen mielenkiintoinen. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset tutkivat tarkkaan kaikkien päätöstensä yhteydessä tulonjaon gini-kertoimia ja saivatkin tilastojen mukaan estettyä tuloerojen kasvun.

Kataisen ja Stubbin hallitukset epäonnistuivat kuitenkin gini-kertoimia tuijottaessaan talouspolitiikan tärkeimmässä tehtävässä, työllisyyden hoidossa.

Valta vaihtui vuoden 2011 huhtikuun vaaleissa, jolloin maassa oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan 237 600 työtöntä työnhakijaa.

Huhtikuussa 2015 heitä oli 338 600 eli runsaat sata tuhatta enemmän.

Sipilän hallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana työttömien määrä kääntyi selvään laskuun.

Huhtikuussa 2017 heitä oli 304 300 eli noin 34 000 vähemmän kuin vaalien aikaan.

Viime kuukausina työttömien määrä on vähentynyt kiihtyvällä vauhdilla. Elokuussa ja heinäkuussa heidän määränsä oli noin 50 000 pienempi kuin vuotta aiemmin.

Sipilän dian mukaan tuloerot saattavat aivan aavistuksen kasvaa tällä hallituskaudella. Kasvu jää kuitenkin marginaaliseksi verrattuna 1990-luvun alun laman jälkeiseen nousukauteen.

Työttömyyden kehitys on sosiaalisen eheyden ja tasa-arvon kannalta kaikkein tärkein politiikan mittari.

Työ on paras keino torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Tällä mittarilla mitattuna Sipilän hallitus on ylivoimainen viime vaalikauden hallituksiin verrattuna.