Halla-ahon kiemurtelu koronarokotuksestaan on puhdasta laskelmointia ja se ei todellakaan ole Suomen etu
Koronarokotteen ovat Suomessa saaneet ensimmäisessä aallossa terveydenhoitoalan työntekijät ja henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua koronavirustautiin. Suurten joukkojen rokottaminen käynnistyy, kun rokotteita on tarjolla riittävästi.
Rokottamisvastuu on kunnilla. Niiden tehtävänä on järjestää rokotukset kuntalaisille mahdollisimman tehokkaasti omalla alueellaan. Tähän mennessä rokotteen on saanut yli 62 000 henkilöä.
Osa suomalaisista on tuskastunut hitaaseen rokotustahtiin. Tämä ongelma on kuitenkin helposti ratkaistavissa, kun rokotteita saadaan lisää. Paljon suurempi ongelma on se, että osa kansalaisista vastustaa rokotteen ottamista syystä tai toisesta.
Hallituksen tavoitteena on rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt vuoden loppuun mennessä. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Jotta rokotekattavuudesta tulisi riittävän kattava, on tärkeää, että rokotteen saa mahdollisimman moni kansalainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oman kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista ottaa rokotteen, kun se tulee tarjolle ja sen ottamista suositellaan. Vastaajista 20 prosenttia vastusti rokotteen ottamista.
Viranomaisten suositukset on syytä ottaa vakavasti. Mitä suuremmaksi rokotekattavuus nousee, sitä suuremmalla varmuudella koronaviruksesta päästään eroon. Jos rokotekattavuus jää alhaiseksi, koronavirus voi jäädä elämään keskuuteemme pitkäksi aikaa. Pahimmassa tapauksessa se ei katoa koskaan.
Halla-aho ilmeisesti laskee, että koronarokotteen puolesta puhuminen syö puolueen kannatusta, ja siksi kieltäytyy ottamasta asiaan kantaan. Tällainen johtajuus, jossa Suomen etu laitetaan syrjään puolueen edun nimissä, on pelkuruutta.
Päättäjien esimerkki on rokotemyönteisessä työssä merkittävä. Suomi on onnistunut koronaviruksen torjunnassa erittäin hyvin kansainvälisellä mittapuulla mitattuna.
Miksi? Siksi, että Suomessa kaikki puolueet ovat suhtautuneet vakavasti koronapandemian torjumiseen ja kaikki puolueet ovat olleet yksimielisiä koronatoimien laajuudesta ja tärkeydestä.
Samanlaista henkeä tarvitaan myös koronarokottamisessa. Jos rokottamisesta syntyy poliittinen kiista, Suomi ajautuu vaarallisille vesille.
Suurimpien puolueiden johtajat ovat perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa lukuun ottamalla kertoneet julkisesti, että ottavat rokotteen ja suosittelevat, että myös muut ottavat rokotteen. Halla-aho on kieltäytynyt kertomasta omaa kantaansa, vaikka häneltä on kysytty tätä useampaan otteeseen muun muassa kuntavaalitenteissä.
Perussuomalaisten puheenjohtajan kiemurtelun ymmärtää, jos tarkastelee, miten eri puolueiden kannattajat suhtautuvat koronarokotteen ottamiseen. Tutkimuksen mukaan perussuomalaisten keskuudessa rokotevastaisuus on selvästi suurinta vihreiden lisäksi.
HS:n julkaisemassa tutkimuksessa peräti 40 prosenttia perussuomalaisten kannattajista kertoi, että ei halua rokotetta. Myös vihreissä on selvästi enemmän rokotevastaisuutta kuin muissa puolueissa, mutta tästä huolimatta puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo liputtaa avoimesti rokotteen puolesta.
Halla-ahon selkärangattomuus ja johtajuuden puute on silmiinpistävää. Hyvä johtaja osaa laittaa asiat oikeaan mittasuhteeseen ja toimia sen mukaan. Tällainen kiemurtelu on vastuunpakoilua.
Halla-aho ilmeisesti laskee, että koronarokotteen puolesta puhuminen syö puolueen kannatusta, ja siksi kieltäytyy ottamasta asiaan kantaan. Tällainen johtajuus, jossa Suomen etu laitetaan syrjään puolueen edun nimissä, on pelkuruutta.
Halla-ahon mallissa Suomi ei todellakaan tule ensin, vaikka puolue niin mahtipontisesti väittääkin. Populistijohtaja tekee siis, mitä parhaiten osaa eli pyrkii miellyttämään kaikin keinoin omia kannattajiaan.
Tekstiä korjattu 21.1. klo 12:15. Hallituksen tavoitteena, että kaikki yli 16-vuotiaat rokotetaan. Alunperin tekstissä väitettiin, että alle 16-vuotiaat.