Alkoholilaista ei voi järjestää huutoäänestystä
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan ministeri Juha Rehulan (kesk.) johdolla alkoholilain muutosta.
Edellisen kerran alkoholilainsäädäntöä uudistettiin vuonna 1995.
Ensimmäiset linjaukset lakiesityksestä tulivat julki vajaat kaksi viikkoa sitten. Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat turhan sääntelyn purkaminen ja alkoholihaittojen vähentäminen.
Turhan sääntelyn purkamisella pyritään siirtämään alkoholin nauttimista kotioloista ravintoloihin.
Tämä toteutetaan yhtenäistämällä ja keventämällä ravintoloiden lupaviidakkoa.
Vastuuministeri Rehula tietää, että alkoholilain uudistaminen kirvoittaa monenlaisia mielipiteitä. Aihe on meille suomalaisille herkkä.
Sellaista lakiesitystä, johon kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, ei ole olemassakaan. Tälläkin kertaa joku osapuoli pettyy – ja raskaasti.
Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen (sd.) sai osan kansalaisista raivon partaalle, kun hän esitti keskioluen laimentamista.
Vastaavan hysterian sai aikaiseksi keskustan oma esitys kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentamisesta 4,7 tilavuusprosentista 3,7 prosenttiin.
Keskustan jo vuonna 2013 tekemä esitys nostettiin tosin tikun nokkaan vasta viime kevään eduskuntavaalien alla.
Sattumaa tai ei, näissä molemmissa keskusteluissa järjen ääni peittyi alkoholilain vapauttamista kannattavan äänekkään joukon alle.
Tutkimustiedon valossa on haihattelua kuvitella, että alkoholilainsäädännön vapauttaminen johtaisi suomalaisten juomatapojen eurooppalaistumiseen.
Vapaampaa alkoholipolitiikkaa kannattavien mielestä suomalaista alkoholipolitiikkaa leimaa liiallinen holhoaminen.
Tämä porukka toisi viinit ruokakauppoihin, lopettaisi Alkon monopolin ja sallisi alkoholin myynnin myös kello 21 jälkeen.
Voi vain kuvitella, millaiset vaikutukset tällaisella päätöksellä olisi.
Tutkimustiedot osoittavat kiistattomasti, että alkoholilainsäädännön lieventäminen ja verotuksen keventäminen lisäävät sekä kulusta että haittoja. Vastaavasti lainsäädännön ja verotuksen kiristäminen vähentävät kulutusta ja haittoja.
Viinien siirtäminen kauppoihin supistaisi merkittävästi myös Alkon nykyistä 350 myymälän verkostoa.
Alkon oman arvion mukaan se kykenisi uudessa tilanteessa ylläpitämään vain 50–70 myymälää.
Päättäjien on otettava päätöksenteossa huomioon myös alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat haitat, jotka ovat laskentatavasta riippuen jopa useita miljardeja euroja vuodessa.
Alkoholi kuormittaa läheisten ja työantajien lisäksi myös julkista sektoria, kuten terveysviranomaisia ja poliiseja, kohtuuttomasti.
On hyvä muistaa, että alkoholista julkisen sektorille syntyneet kulut lankeavat kaikkien suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.
Tutkimustiedon valossa on haihattelua kuvitella, että alkoholilainsäädännön vapauttaminen johtaisi suomalaisten juomatapojen eurooppalaistumiseen. Tällainen muutos ei synny hetkessä tai viranomaisten päätöksellä.
Alkoholilainsäädännön muutokset vaativat kypsyttelyä, totuttelua ja aikaa.
Siksi alkoholilakia koskevassa uudistuksessa on viisasta ottaa vain pieniä askelia kerrallaan.