Nimenomaan koko Suomi
Elinkeinoministerin etuoikeuksiin kuuluu Suomen kiertäminen. Matkoillani näen jatkuvasti, miten intohimoisesti alueet luovat elinvoimaa.
Suomesta ei löydy aluetta tai seutukuntaa, jossa olisi lyöty hanskat tiskiin. Kaikkien alueiden kehitysnäkymät ovat myönteiset. Se on Juha Sipilän hallituksen perintö.
Alueet ja ihmiset on pidettävä kehityksessä mukana. Meidän pitää kehittää koko Suomea – ei yhtä osaa toisen kustannuksella, vaan nimenomaan koko Suomea.
Palvelujen saanti ei saa olla postinumerosta kiinni. On oikein, että heikommin pärjääviä alueita tuetaan niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Elinvoiman paras turva ovat kasvavat yritykset, jotka synnyttävät työtä ja toimeentuloa eri puolilla maata. Lisäksi on oltava sellaiset turvaverkot, jotka palauttavat takaisin työelämään. Moni on kuitenkin jumissa verkkojen silmukoissa.
Kasvuyritykset synnyttävät merkittävän osan uusista työpaikoista. Kasvavat yritykset tarvitsevat eri puolella samoja asioita ruokkimaan niiden kasvua. Epäonnistumisen jälkeen yrittäjän on voitava jatkaa ja menestyksestä pitää palkita.
Tarvitsemme koko maassa toimivan tie- ja bitti-infran. Nopeat yhteydet maakunnista maailmalle ovat elinvoimatekijä. Saavutettavuudella on merkitystä niin matkailussa kuin vientiteollisuudessa.
Panostuksia uuden luomisen tukemiseen on lisättävä. Toimivat julkiset palvelut luovat pohjan menestyville yrityksille.
Kilpailukykyinen talous edellyttää, että menestyksen hedelmät jaetaan tasaisesti. Nyt on olemassa merkkejä, että liian moni lapsi jää kiinni köyhyyden kahleisiin eikä pääse elämässään eteenpäin.
Minulle on aina ollut tärkeää se, että pienimmästäkin savusta on mahdollista päästä opintotielle niin kauas kuin omat kyvyt kantavat.
Kun pyrimme siihen, että yhä useampi kykenee elättämään itsensä ja perheensä työllään, koulutus- ja sosiaalipolitiikan merkitys korostuu. Perheiden hyvinvointi ja lapsiperheköyhyyden lievittäminen ovat keskiössä osallistavan kasvun politiikassa.
Sosiaalisen liikkuvuuden pyörä on pidettävä liikkeessä. Tämän vuoksi myös kouluverkon on oltava sellainen, etteivät opinahjot toisella ja korkea-asteella karkaa liian kauas.
Korkeakoulujen toinen rooli on tukea yritysten uudistumista mahdollistamalla tutkimus- ja kehitystoiminta myös isojen keskusten ulkopuolella.
Pienen Suomen vahvuudet ovat monipuolisissa ja kestävissä luonnonvaroissa, koulutetuissa ihmisissä ja ennen muuta meidän kaikkien ahkeruudessa. Näiden vahvuuksien ylläpitäminen edellyttää koko Suomen elinvoimaa samalla, kun ne tukevat sitä.
Minun Suomessani valtio ei määrää ylhäältä ennalta häviäviä alueita tai valitse voittajia. Suomi pärjää, kun tehdään yhdessä.
Vastakkainasettelu ja keskinäinen nokittelu tarkoittaisivat pienelle pohjoiselle maalle onnettomuutta. Koko Suomen asiassa on viime kädessä kyse yhteiskunnallisesta eheydestä.