Presidentinvaalit 2024 – kannattajakorttien kerääminen käynnistyy
Olen ollut keskustan ehdokkaana vuosien 1988, 1994 ja 2012 presidentinvaaleissa.
Olisin halunnut olla keskustan ehdokkaana myös vuonna 2018, mutta tämä estettiin. Olin kansanliikkeen ehdokkaana.
Keskustan ehdokkaaksi minua ei päästetty myöskään vuoden 2024 presidentinvaaleissa.
Olin valmis käymään ehdokkuudesta puolueen sisäisen esivaalin. Sitä ei kuitenkaan järjestetty.
Tästä syystä lupaudun asettumaan valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi tulevissa presidentinvaaleissa ja annan kannattajilleni luvan käynnistää kannattajakorttien kerääminen ehdokkuuteni varmistamiseksi.
x x x
Keskustassa presidentinvaalit ovat kytkeytyneet puolueen sisäiseen valtataisteluun.
Vuoden 1982 vaalien edellä päättyi pitkä kamppailu, kun Johannes Virolainen voitti Ahti Karjalaisen Kuopion puoluekokouksen äänestyksessä keskustan presidenttiehdokkuudesta.
Tämän jälkeen puolue saatiin eheytetyksi vuoden 1988 vaaleihin.
Jo 1980-luvun lopulla alkoi uusi valtataistelu. Puolueen uusi nuori polvi Olli Rehnin johdolla julistautui keskustaliberaaleiksi ja otti tavoitteekseen keskustan muuttamisen liberaalipuolueeksi.
Vuoden 2010 Lahden puoluekokouksessa he onnistuivat. Siitä lähtien valtaa puolueessa on käyttänyt liberaalien muodostama ”joukkue”.
Vuoden 2012 vaaleihin puolueen uusi johto halusi ehdokkaaksi Olli Rehnin. Hän ei kuitenkaan suostunut esivaaliin.
Puolueen johto teki kaikkensa estääkseen minun ehdokkuuteni. Minulla oli sen mielestä väärä linja.
Kun Ollin kieltäydyttyä kukaan muukaan ei suostunut esivaaliin, minut asetettiin ehdokkaaksi yksimielisesti.
Menestyin hyvin. Keskusta palasi edellisen vuoden eduskuntavaaleissa koetun tappion jälkeen taas suurten joukkoon. Luottamus puolueeseen saatiin palautetuksi.
x x x
Nyt tilanne on hyvin samankaltainen kuin kuusi vuotta sitten, jolloin valmistauduttiin vuoden 2018 presidentinvaaleihin.
Silloin ehdokkuuteni estämisessä oltiin liikkeellä hyvissä ajoin.
Puolueen ”johtoryhmä” päätti kaksi vuotta ennen vaaleja tammikuussa 2016, että ehdokkaaksi asetetaan jo seuraavan kesän puoluekokouksessa Matti Vanhanen.
Jälkikäteen Olli Rehn paheksui tätä ja purki katkeruuttaan Risto Uimosen vuonna 2019 julkaisemassa kirjassa ”Tulos tai ulos”:
”Juha (Sipilä) olisi voinut puhua minun ja Matti Vanhasen kanssa. Olisimme voineet katsoa yhdessä, kuka lähtee ehdokkaaksi ja miten [Paavo] Väyrynen estetään.”
Olin tukenut Matti Vanhasen ehdokkuutta vuoden 2006 vaaleissa. Meillä oli ollut varsin hyvä yhteistyö Vanhasen II hallituksessa (2007–2011), jossa toimin ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.
Juha Sipilän pääministerikaudella tiemme olivat erkaantuneet. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana Matti tuki kaikessa sen poliittista linjaa, jota en voinut hyväksyä.
Presidentinvaaleissa en voinut Mattia kannattaa.
Aluksi aioin tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa. Keväällä 2017 tulin kuitenkin siihen tulokseen, että en voinut tätä tehdä.
Kesällä päätin antaa suostumuksen ryhtyä kansanliikkeen presidenttiehdokkaaksi.
Voitin vaalissa sekä Matti Vanhasen että SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen.
Ehdokkuudellani sain aikaan keskustelua Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan linjasta. Muiden ehdokkaiden kesken sitä ei ollut syntynyt.
x x x
Vuoden 2024 presidentinvaalien lähestyessä puolueen ”johtoryhmä” päätti hyvissä ajoin, että ehdokkaaksi asetetaan Olli Rehn.
Olin valmis esivaaliin, mutta tälläkään kertaa Rehn ei siihen suostunut. Niinpä johtoryhmä päätti, että vaalia ei järjestetä.
Tästä syystä vetäydyin esivaalista, ja ilmoitin harkitsevani kansanliikkeen ehdokkuutta.
Tälläkään kertaa en voi antaa tukeani puolueen ”johtoryhmän” ehdokkaalle.
Olli Rehnin aatteellinen ja poliittinen linja on minulle vielä vieraampi kuin Matti Vanhasen.
Olli oli avainasemassa siinä prosessissa, jolla keskusta muuttui liberaalipuolueeksi. Puolueelle siitä avautui tappioiden tie.
Liberalismi on näyttäytynyt vapaamielisyytenä arvokysymyksissä ja oikeistolaisena talouspolitiikkana. Pahinta on ollut, että puolueen linja alue-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikassa muuttui.
Eurooppa-politiikassa Olli Rehn on poikennut puolueen valtavirrasta.
Olli oli Suomen EU-jäsenyyden innokkain kannattaja. Puolueen jäsenten ja kannattajien enemmistö sitä vastusti.
Olli ajoi Suomen liittymistä euroalueeseen ensimmäisten maiden joukossa. Puolue sitä vastusti.
Olli Rehn on kannattanut Euroopan unionin syvenemistä ja sen kehittymistä ylikansalliseksi liittovaltioksi ja velkaunioniksi.
Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Olli on ollut eri linjalla kuin puolue.
Suomen Nato-jäsenyyttä Olli alkoi kannattaa ja ajaa jo 1990-luvun alussa. Keskusta pysyttäytyi yksituumaisesti sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla vuoden 2022 helmikuulle saakka.
x x x
Kaikista näistä syistä en voi tukea Olli Rehnin ehdokkuutta ensi vuoden presidentinvaaleissa.
Kun en voi kannattaa muidenkaan ehdokkaiden valintaa, minun on asettauduttava kansanliikkeen ehdokkaaksi, jos tukijani saavat kerätyksi tarvittavat kannattajakortit.
Ehdokkuuteni olisi ymmärtääkseni eduksi keskustalle.
Kansanliikkeen keskustalaista ehdokasta voisivat tukea ne puolueen jäsenet ja kannattajat, jotka eivät hyväksy Olli Rehnin poliittista linjaa. Meidän aatteelliset ja poliittiset näkemyksemme ovat niin erilaiset, että toistemme kannatusta emme syö.
Ellen olisi mukana, suuri osa keskustan kannattajista jäisi kotiin tai äänestäisi muiden puolueiden ehdokkaita.
Toisaalta uskon, että voin koota kannatusta monilta sellaisilta äänestäjiltä, jotka ovat jo jääneet katsomoon tai antaneet tukensa muille puolueille. Tämä voisi palauttaa luottamusta puolueeseen.
Keskusta voi menestyä vain siten, että puolueessa on tilaa eri tavoin ajatteleville ihmisille, joilla on mahdollisuudet vaikuttaa sen kautta Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen.
Oma arvomaailmani ja poliittinen linjani tunnetaan. Se on säilynyt samana läpi vuosikymmenten.
Kun Suomi on liittynyt Natoon, on tarpeen keskustella siitä, millaista ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikkaa meidän on nyt ja tulevaisuudessa toteutettava. Tässä työssä on suureksi avuksi se, että Pohjantähti-keskus ryhtyy järjestämään eri puolilla Suomea seminaareja, joihin kutsutaan parhaimpia asiantuntijoita – sekä tutkijoita että poliitikkoja.
Nyt kun kannattajakorttien kerääminen käynnistyy, jättäydyn aikaisemmin ilmoittamani mukaisesti sivuun keskustan puoluehallituksen työstä. Kaikkeen muuhun puoluetoimintaan osallistun edelleen normaalisti.
Paavo Väyrynen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.