Keskustan kansalaispalvelusmallissa on merkittäviä ongelmia
Suomenmaan pääkirjoitus käsitteli myönteisessä valossa keskustan kansalaispalvelusideaa. Kyseisessä mallissa on kuitenkin monia selvittämättä jääneitä ongelmakohtia.
Ensinnäkin, malli todennäköisesti rikkoisi pakkotyön kieltäviä ihmisoikeussopimuksia. Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä Kansainvälisen työjärjestön sopimus pakkotyöstä kieltävät rangaistuksen uhalla teettevän pakkotyön normaalioloissa.
Poikkeuksena sopimuksissa nähdään asevelvollisuus ja siitä vakaumuksellisista syistä kieltäytyville – mutta ei muille – järjestettävä vaihtoehtopalvelus.
Kansalaispalvelus tuskin mahtuisi poikkeaman piiriin, sillä siviililuontoisen palveluksen suorittaminen ei perustuisi vakaumukseen vaan valintaan.
Toisekseen, malli ei ota tarpeeksi huomioon aseistakieltäytymisoikeutta.
Siviilipalveluksen laillinen pohja on tämän ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnon vapauden piiriin sisältyvän oikeuden turvaamisessa.
YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan mikäli asevelvollisuutta toteuttavat valtiot järjestävät vaihtoehtopalveluksen, on sen oltava aseistakieltäytyjän vakaumusta kunnioittava ja siviililuonteinen. Kriisivarautumiseen kytketty palvelusvaihtoehto olisi vastoin monien aseistakieltäytyjien vakaumusta.
Kolmanneksi, kansalaispalveluksen tarkoituksenmukaisuutta ei ole ainakaan toistaiseksi kyetty osoittamaan.
Vuonna 2019 Turvallisuuskomitea selvitti tuloksetta eri ministeriöiltä tarvetta kansalaisten laajalle kouluttamiselle kokonaisturvallisuuden tehtäviin.
On myönteistä, että nykyiset uhkakuvat nähdään sotilaallisia konflikteja laajemmin. Varautumisen laajuuden tulee kuitenkin perustua todelliseen tarpeeseen.
Koronapandemia on osaltaan osoittanut, että omien alojensa ammattilaiset ovat yhteiskuntaa pystyssä pitävä voima. Työkalupakissa on jo olemassa lisäksi valmiuslakiin sisältyvät työvelvoitteet.
Keskustan kansalaispalvelusmalli ei myöskään ratkaisisi nykyisen asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmaa toisin kuin pääkirjoituksessa väitetään.
Tarkemmin malliin tutustuessa voi huomata, että eri sukupuolille sisältyy erilaiset velvoittavuudet. Puolustusvoimat ei halua kasvattaa sotilaallisesti koulutettavien määrää.
Kestävää ja kaikkia tasa-arvoisesti kohtelevaa tulevaisuuden ase- ja kansalaispalvelusmallia kannattaakin etsiä vapaaehtoisuuden suunnasta.
Esa Noresvuo, järjestökoordinaattori, Aseistakieltäytyjäliitto r.y.