Sähkömagneetitko Kiinan vastaisku?
Komission puheenjohtaja von der Leyen jyrisi Euroopan tila-puheessaan viime viikolla Strasbourgissa. Hän otti Kiinan luupin alle. Hän näki Kiinan käyttävän valtiontukia autoteollisuutensa tukemiseen ja lupasi tehdä asiasta selvityksen.
Oikeassa von der Leyen on, ainakin niin kauan, kun ei muisteta sitä, kuinka paljon EU on myöntänyt poikkeuksia valtiontukiin. Ymmärrän yskän kriittisille aloille, joiden osalta meillä on vaara jäädä Kiinan armoille. Oman puolijohdetuotannon, aurinkopaneelien, akkujen ja vastaavien suhteen jotain on tehtävä. Mutta tuhansien miljardien valtiontuet sinne tänne eivät käy.
Peking vastasi heti von der Leyenin syynäämispuheeseen. Se lupasi harkita yhden kriittisimmistä raaka-aineista, kestomagneettien, viennin keskeyttämistä Eurooppaan.
Kestomagneeteilla ei ollut ennen suurta merkitystä, mutta nyt on. Sähköautot ja tuuliturbiinit tarvitsevat kestomagneetteja. Ilman niitä akkujen pitää olla paljon suurempia. Se taas olisi myrkkyä autoteollisuudellemme, joka muutenkin kipuilee Kiinan kanssa. Tuulivoimaloiden kohdalla tilanne on paljossa sama.
Sähkömagneettien vientiovien sulkeminen ei juurikaan hetkauta Kiinan vientituloja, mutta on Euroopassa puheena oleville aloille lähes kohtalokasta. Johtopäätökseni on, että mitä nopeammin saamme omaa eurooppalaista kriittisten raaka-aineiden tuotantoa, sen parempi.
Biojakeet on saatava mukaan strategisiin aloihin. Juuri EU:n teollisuuden kriittisten alojen suosta nostamiseksi komissio julkisti vuoden alussa Net Zero Industry Act (NZIA) ja European Hydrogen Bank -asetusehdotukset.
Niillä yritämme nyt edistää vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavia teknologioita Euroopassa. Juhannuksen alla komissio julkisti myös STEP-rahoituslain. Olen näissä kaikissa kolmessa hankkeessa oman ryhmäni neuvottelija, varjoesittelijä aluekehitysvaliokunnassa.
NZIA:ssa määritellään kahdeksan päästöttömyyttä edistävää teknologia-alaa. Puupohjaiset bioteknologiat puuttuivat sieltä. Yritämme saada ne mukaan. Asetuksella määritellään ne hankkeet, joita autetaan byrokratian kiemuroissa, osaavan työvoiman hankkimisessa. Ne saavat etusijan muun muassa STEP:in rahoitusratkaisuissa.
STEP on juuri se rahoituslaki, jonka menettelyin kootaan useiden EU:lla jo olemassa olevien rahoitusinstrumenttien varoista 400-500 miljardia euroa, joilla näitä kriittisten alojen hankkeita rahoitetaan. Kysymys on muun muassa aurinkopaneeleista, vedystä, tuulivoimasta, synteettistä polttoaineista, jne.
European Hydrogen Bank taas pyrkii luomaan Eurooppaan toimivat vetymarkkinat. Vety on tärkeä teollisuuden päästöjen vähentämisessä, muun muassa synteettisten polttoaineiden valmistamisessa.
EU tuottaa tänään 0,3 miljoonaa tonnia vihreää vetyä. Tavoite on, että jo vuonna 2030 lukema olisi 10 miljoonaa ja lisäksi tuolloin toisimme toiset 10 miljoonaa tonnia. EU aikoo järjestää syksyllä 800 miljoonan euron preemiolla kilpailun ja katsoa, kuka ja mihin hintaan pystyy vetyä tuottamaan.
Pohjois-Ruotsi näyttää menevän menojaan. Northvolt AB nimettiin viime vuonna Euroopan vuoden start up-yritykseksi. Kysymys on Euroopan suurimmasta sähköakkujen valmistajasta. 8 miljardin euron investointi, joka jo nyt tuottaa miljoona akkua vuodessa, Skellefteåssa, on valtava ruiske koko Pohjois-Ruotsille. Yritys valmistelee toista samanmoista suurhanketta.
Samaan aikaan – niin ikään Pohjois-Ruotsissa – SSAB on toteuttamassa koko maailman ensimmäistä suuren mittaluokan puhtaan teräksen investointia. Sen tarpeisiin tulee vetytehdas ja paljon lisää tuulivoimaa. Ja maailman suurinta rautamalmikaivosta laajennetaan siten, että Kiiruna väistyy. Pohjoisella Ruotsilla menee hyvin.
Suomen ei pitäisi tippua kyydistä ja joutua ruotsalaisten suurhankkeiden työvoiman hankinta-alueeksi.
Orpon-Purran hallitus on budjettinsa julkistanut. Suomella on vaikeat ajat, sanotaan. Tämä on totta, mutta miksi hallitus jakaa vauraille ja hyvätuloisille, kuten minulle, verotuksen kautta eniten? En tunnista yhtään leikkausta, joka kohdistuisi minuun. Vauraille, joilla on talletuksia, pankitkin maksavat nykyisin korkoa.
Samaan aikaan sadat tuhannet pienituloisimmat menettävät asumis- ja sosiaalituissa, indekseissä jne. Ymmärränhän minä, että kokoomukselle tämä sopii, mutta sitä en, että myös perussuomalaisille.
Muuten olen sitä mieltä, että Pauliina olisi hyvä puoluesihteeri.