Matti Kuittinen:

Maakuntien supervoima

Blogi

Kymmenen yliopiston hallituksen puheenjohtajaa oli allekirjoittajina kannanotossa, minkä huolena oli koulutuksen pirstaloiminen pienempiin yksiköihin Suomessa ja pirstaloitumisen luoma uhka koulutuksen laadulle. Yliopistojen hallitusten puheenjohtajien lisäksi muina allekirjoittajina kannanotossa oli EK ja Akava. 

Kannanotto oli vastine tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen Helsingin Sanomien haastattelussa tekemään avaukseen: ”Ensisijainen reitti korkeakoulutuksen laajentamiseen kulkee Kurvisen mukaan aloituspaikkojen ja koulutusvastuiden lisäämisen kautta. Koulutusvastuu tarkoittaa oikeutta antaa tietyn alan, kuten diplomi-insinöörin tai psykologin, tutkintoja.” (HS 8.11.2021)

Suuret yliopistot eivät olleet 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla ajamassa yliopistojen perustamista maakuntiin. Oulun-, Vaasan-, Kuopion-, Joensuun-, Lappeenrannan- ja Rovaniemen yliopistoja ajoi voimallisimmin Maalaisliitto-Keskustapuolue.

Vuonna 1964 Maalaisliitossa vaihdettiin puolueen puheenjohtajaa. Maaherra Esa Timosen aikalaisarvio oli, että taustalla puheenjohtajan vaihdoksessa oli juuri Itä-Suomen yliopistoverkko. ”Pistetään ukko vaihtoon” oli Timonen kuulemma tuuminut kun Itä-Suomen asia ei ollut edistynyt Sukselaisen johdolla tahdotulla tavalla.

Pääministeri Virolaisesta tuli Suomen hajautetun korkeakouluverkon rakentaja. Virolaisen taustalla oli presidentti Kekkosen ja maakuntien vahva tuki. Vastassa oli tuolloin korkeakoulumaailman penseys ja asiantuntijoiden ristiriitaiset näkemykset. 

Nyt noin 50 vuotta myöhemmin voi hyvällä syyllä todeta, että maakunnalliset yliopistot ovat olleet ministeri Kurvisen mainitsemia alueellisia supervoimia.

Historiallisen viitekehyksen kautta on syytä punnita sitä, kuinka hyödyllistä maakuntayliopistoille on olla vaatimassa keskittävää koulutuspolitiikkaa ja vastustaa korkeakoulutuksen hajauttamista.

Yhdessä vaakakupissa voi punnita myös sitä, että jos asia olisi ollut yksin EK:n päätettävissä, olisikohan Oulun-, Vaasan-, Kuopion-, Joensuun-, Lappeenrannan- ja Rovaniemen yliopistoja perustettu vieläkään? 

Keskusta on vahvasti alueellisuuteen nojaava sivistysliike.

Keskustan Karjalan piiri asettui 15.10.2021 julkisesti tukemaan LUT:n tavoitetta saada yhteiskuntatieteellisten aineiden tutkinto-oikeus Lappeenrantaan. Suunniteltu koulutus on tarkoitus käynnistää yhteiskuntatieteiden osastolla, joka sijoittuisi LUT:n School of Engineering Sciences yksikköön. LUT:lla asiaa esiteltiin vastuuministeri Kurviselle 15. lokakuuta 2021.

Matti Kuittinen Matti Kuittinen on YTM, keskustan Karjalan piirin toiminnanjohtaja ja Tohmajärven kunnanvaltuutettu.