Orpon hallitukselta puuttuu täysin kansanterveyden eetos
Suomi on jakautumassa maana aiempaa enempi kahtia. On syntymässä hyväosaisten ja heikko-osaisten Suomi.
Petteri Orpon hallituksen politiikka syventää maan sisäisiä eroja. Eritoten itäisen Suomen tilanne on lohduton. Itäinen Suomi on jäämässä jälkeen monella rintamalla.
Venäjän rajatilanne, rajan luomat haasteet tuulivoimalle, ikärakenne, syntyvyys, työllisyys ja kansanterveys ovat eritoten itäisen Suomen haasteita.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kuntien valtio-osuuksien tehtävä on ollut tasata alueellisia eroja. Kun Orpon hallitus leikkaa kunnilta ja hyvinvointialueilta, se leikkaa Itä- ja Pohjois-Suomelta, lapsilta, nuorilta, ikäihmisiltä, mielenterveydeltä, palomiehiltä, sairaanhoitajilta, kätilöiltä, lääkäreiltä ja opettajilta.
Vuonna 1972 Suomessa tehtiin edellinen suuri sote-uudistus, kun Kansanterveyslain myötä moni asia muuttui.
Tuolloin väkimäärään nähden Suomessa oli lääkäreitä vähemmän kuin missään muualla Euroopassa ja miehet kuolivat ennen aikojaan. Myös nyt tehdyllä uudistuksella oli tarkoitus vahvistaa lähipalveluita ja kansanterveyttä.
Kansanterveyslaki uudistuksena onnistui 1970-luvulla. Uudistus onnistui, koska siihen sitouduttiin. Suomessa oli tuolloin aito eetos parantaa kansanterveyttä pitkäjänteisesti.
Yksi uudistuksen keskeinen hahmo oli 1970-luvulla Pekka Kuusi. Kuusen ajattelussa uutta oli se, että terveydenhoitoon panostettava raha ei ole vain kustannuksia, vaan se nähtiin sijoituksena tulevaisuuteen. Kansanterveyslain uudistus johti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa siihen, että lääkäri Pekka Puska aloitti työnsä ja maakuntaan syntyi maailmallakin tunnettu Pohjois-Karjala-projekti.
Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden seuraavia suuntaviivoja ei tule ampua lonkalta.
Nyt Orpon hallituksen myötä keskeisen roolin sote-uudistuksessa on ottanut valtiovallan osalta valtiovarainministeriö.
Orpon hallitukselta tuntuu puuttuvan täysin Pekka Kuusen kaltainen kansanterveydellinen ajattelu. Tämän uudistuksen jälkiaallossa tuli vain Petteri Orpon hallituksen leikkuri niin sotea tekeville hyvinvointialueille kuin terveyttä edistäville kunnille.
Orpon hallituksen kapealainen saneerauspolitiikka uhkaa hyvinvointialueiden ja kuntien lähipalveluita. Hyvin lyhyessä ajassa sote-uudistuksen keskeiset reunaehdot ja tavoitteet on unohdettu. Sosiaali- ja terveyspolitiikkaa tehdään nyt aivan liian lyhytjänteisesti, visiottomasti ja ilman vaikuttavuusarvioita.
Kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa muodostua kokoomuksen kynnysmatoiksi valtiovallan kabinetteihin. Hiljattain sairaalaverkkouudistusta esittänyt työryhmä teki esityksensä täysin vailla vaikuttavuusarviota. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden seuraavia suuntaviivoja ei tule ampua lonkalta.
Nähdäkseni kevään 2024 aikana Annika Saarikon johtaman keskustan tulee selkeästi nostaa esiin puolueen linjaa koskien mielenterveystyötä, omaishoidontukea, ikäihmisten palveluasumista, kunnallista kotiapua ja suomalaista perusopetusta.