Politiikkaan ukkovaltaa vai naisenergiaa?
No niin! Nyt kun on mehevästi saatu mäiskittyä lappilaissyntyistä vihreää kunnallispoliitikkoa Fatim Diarraa, voisi hetken pohtia, mitä helsinkiläistynyt vaikuttaja koetti sanoa. Asia on harvinaisen selkeä: kaupunki houkuttelee nuoria naisia, maaseutu ei.
Pysähdytäänpä hetkeksi. Vuosisatojen ajan yhteiskuntia ovat muuttaneet nuoret radikaalit miehet.
Murroksia, modernisaatioita ja vallankumouksia on polkaistu liikkeelle maskuliinisen energian voimalla. Aikamme terroristin, anarkistin tai toisinajattelijan kasvoilla kasvaa usein parta.
Nyt on valittavana toinen tie. Aikamme merkittävin vallankumous ei liity rakenteisiin tai politiikkaan, vaan äänetön muutos tapahtuu kulisseissa.
Sitä tekevät valtakehän ulkopuolella olevat nuoret, koulutetut naiset jokapäiväisillä valinnoillaan. Ne liittyvät siihen, mitä laitamme suuhun, miten elämme ja minkälaisilla arvoilla toimimme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Tämä hiljainen vallankumous asemoi uusiksi suhteemme asumiseen, kuluttamiseen, ruokaan ja vaatteisiin.
Arkeen liittyviä päätöksiä ei enää hallitse luokkanäkökulma tai halu ”säädynmukaiseen” elämään. Valintoja ohjaavat arvot, etiikka ja pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä tasapainoon luonnon kanssa.
Vastuu tulevaisuudesta on naisilla, erityisesti nuoremmilla naisilla. Syvämuutos tulee heilauttamaan yhteiskunnan perussoluja, parisuhdetta, perhettä ja kotia.
Fiksusti teemasta kirjoitti blogissaan jokin aika sitten maan johtava aluekehityksen konsultti Eero Holstila.
Vanha korrelaatio sosiaalisen liikkuvuuden ja työn välillä on murentunut. Asunnon valinnassa tärkeämpää on hyvinvointi ja viihtyminen, ei sijainti työpaikan kupeessa.
Kunnanjohtajien kannattaisi kuunnella nuoria naisia.
Nuoria naisia houkuttavat urbaanissa ympäristössä työ- ja oppimismahdollisuudet sekä kulttuurinen ja sosiaalinen monipuolisuus.
Jo nyt useimmat lapset tulevat asumaan taajamissa. Alue- ja kuntakehityksen paletti muuttuu armotta. Jo siksi kunnanjohtajien kannattaisi kuunnella muutoksen avainryhmää eli nuoria naisia.
Diarran kaltainen koulutettu asiantuntija sen jo osoitti: nuori äänestää jaloillaan ja jättää maaseudun. Holstilan mukaan kuntien strategiatiimien ”ukkovallan” lomaan tulisi pikimmiten saada naisnäkökulma.
Hyvinvointi, hoiva, oikeudenmukaisuus, kulttuuri ja koulutus korostuisivat arvoina. Naisten jalanjäljissä olisi mahdollisuus kehittää hyvää elämää, tuottaa jopa todellinen arjen vallankumous – kaikille suomalaisille.