Työntekijän ja työttömän asema puhutti keskustalaisia Vapun päivänä
Yhteiskuntasopimus on merkittävä ratkaisu Suomen työttömyysongelmaan, jos sen vain annetaan syntyä, linjasivat useat keskustalaiset eri tilaisuuksissa Vapun päivänä.
Muutamat lähettivät kiitokset SAK:lle sopimuksessa pysymisestä ja oppositiopuolue SDP:lle, joka on puolueena kääntynyt tukemaan sopimusta.
Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pohti vappupuheessaan, polkeeko aukiolosääntelystä vapautettu kauppa työlainsäädännön perusteita.
– Tällä hetkellä kaupan-alalla ei toteudu työlainsäädännön keskeinen periaate, jolla suojeltaisiin heikoimmassa asemassa olevaa työntekijää, Anttila moitti.
Vähittäiskaupat ovat saaneet tammikuun alusta alkaen itse päättää, milloin ne pitävät ovensa auki. Vapaa aukioloaika ei ole kuitenkaan Anttilan mukaan tuonut kaupan osa-aikatyöläisille lisää työaikaa.
– Kaupan-alaan liittyvä asiakasvirtojen epäsäännöllisyys selittää osan osa-aika sopimuksista, mutta ei nykyistä 80 prosenttia. On selvää, että työntekijöille voitaisiin tarjota kokoaikaisia työtunteja sen sijaan, että yritykseen palkataan jatkuvasti uusia osa-aikatyöntekijöitä.
Nykyisessä laissa on jo kirjaus, jonka mukaan työnantajan on ennen uuden työvoiman palkkaamista tarjottava työtä palveluksessaan oleville osa-aikaisille työntekijöille, Anttila taustoittaa.
– Tätä säädöstä kuitenkin rikotaan jatkuvasti, Anttila kritisoi.
Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) katsoo, että keskustassa tärkeintä on se, että maahan saadaan luotua lisää työpaikkoja.
– Siinä yhteiskuntasopimus on kaiken muun perusta, Heikkinen sanoi ja vaatii työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen viemistä mahdollisimman laajasti työehtosopimuksiin.
Heikkinen kiitti järjestöjä ja sosiaalidemokraattisjohtoista ammattiyhdistysliikettä kyvystä sopia. Hän myös kehuu SDP:tä siitä, että puolue ryhtyi tukemaan yhteiskuntasopimusta.
– Isänmaata voi palvella myös oppositiosta.
– Ymmärrän hyvin, että yhteiskuntasopimuksen hyväksyminen ei ole ollut eikä ole etenkään pienipalkkaisia työntekijöitä edustaville liitoille mikään läpihuutojuttu. Sen toteutuminen on kuitenkin suomalaisten yhteinen etu.
Heikkisen mukaan lisävelka ei ole ratkaisu. Vain työpaikat ovat Suomen ongelmiin todellinen ratkaisu.
– Mitä paremmin tässä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä onnistumme, sitä kestävämmin voimme pitää huolta myös yhteiskuntamme heikoimmista.
– Velkaantumisen tiellä tulisi karhu vastaan ennemmin tai myöhemmin. Silloin heikoimmat olisivat kirjaimellisesti oman onnensa nojassa.
Heikoimmista kantoi huolta myös keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen, joka kertoi puheensa tueksi tarinan vanhuksesta ja nuorukaisesta.
– Kun vanhus käveli rantaa auringonnousussa, hän huomasi edellään nuorukaisen, joka poimi meritähtiä ja sinkosi niitä mereen. Tultuaan pojan kohdalle vanhus kysyi, miksi tämä teki niin. Poika vastasi, että rannalle juuttuneet meritähdet kuolisivat, jos ne jäisivät paikoilleen, kun aamuaurinko alkaisi paistaa.
– Mutta rantahan on kilometrejä pitkä, ja meritähtiä on miljoonittain, vanhus protestoi ja kysyi, kuinka pojan vaivannäöllä voisi olla mitään merkitystä. Nuorukainen katsoi tähteä kädessään ja heitti sen sitten aaltojen turviin. Sillä on merkitystä juuri tälle tähdelle, hän vastasi.
– Näin se on, Katainen jatkoi.
– Ratkaistavat ongelmat ovat isoja, mutta päätöksissä on aina kyse ihmisistä. Johonkin ihmiseen ne aina osuvat.
Tästä syystä Kataisen mielestä päätökset on tehtävä mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Yhteiskuntasopimus on Kataisen mielestä työntekijöiden kannalta poikkeuksellinen ja kipeäkin.
– Moni heistä on pienipalkkainen nainen. Oikein on, että yhteiskuntasopimuksen vastapainoksi edetään harppauksin samapalkkaisuudessa, työn ja perhe-elämän paremmassa yhteensovittamisessa ja työelämän turvan parantamisessa, Katainen sanoi.
– Ei kuitenkaan pelätä muutosta eikä kanneta liikaa huolta siitä, mikä on otettu pois. Etsitään sitä, mikä on tullut ja tulee menneen tilalle, hän kannusti.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen nousi keskeiselle sijalle keskustan varapuheenjohtajan ja kansanedustaja Annika Saarikon puheessa.
– Suomalaiset perheet odottavat poliitikoilta ja työmarkkinajärjestöiltä parempia mahdollisuuksia sujuvampaan ja joustavaan arkeen sekä yhteiseen aikaan läheisten kanssa työn kuormittavuuden keskellä, hän totesi.
Saarikko kertoo odottavansa mielenkiinnolla hallituksen kärkihanketta, joka joustavoittaisi vanhempien työaikaa ja osa-aikatyötä perheiden toiveiden ja elämäntilanteiden mukaisesti.
Tavoitteena on Saarikon mukaan myös oltava, että vanhempainvapaat jakaantuvat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken.
– Siinä suunta on tilastojen valossa oikea, mutta isien osuus hoitovastuusta yhä verrattain pieni.
Samoin perhevapaista työnantajille aiheutuvien kulujen on jakauduttava oikeudenmukaisemmin.
– Yksi ratkaisu on Keskustan ennen eduskuntavaaleja esittämä ja sittemmin hallituksen sopima 2500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle.
Yhteiskuntasopimus on talous ja työllisyyskäänteen edellytys, linjasi konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen (kesk.).
Hän uskoi sopimuksen toteutuvan, jos liitoilla on halua ja neuvottelurauhaa.
– Kintuille potkimista, jota sitäkin on nähty, tarvitaan kaikkein vähiten.
Kääriäinen ymmärsi, ettei sopimus ole etenkään SAK:n liitoille läpihuutojuttu. Hän kuitenkin kiitti keskusjärjestön puheenjohtajaa Lauri Lylyä maltillisuudesta ja ratkaisukeskeisyydestä ja toivoi samaa löytyvän Lylyn seuraajaltakin.
Heikkisen lailla Kääriäinen totesi SDP korjanneen linjaansa vastuulliseen ja tosiasiat tunnustavaan suuntaan ”vaalikauden alun röykytyksen jälkeen”.
– Hyvä niin. Keskusta osoitti viime vaalikaudella Sipilän johdolla, että myös opposition penkiltä voi olla ratkaisemassa yhteisiä ongelmia. Toivottavasti demarit jatkavat samalla rakentavalla linjalla myös muissa asioissa. Sopiminen ja yhteistyö ovat Suomen vahvuuksia tänä vaikeana murrosaikana.