Peräpohjola huolissaan koulutusreformin vaikutuksista
Peräpohjolan piiri lähtee ensi kevään kuntavaaleihin kahdella kärjellä.
Keskiössä ovat sote ja maakuntauudistuksen luoma uusi kunta sekä sen rooli.
Piiriaktiivit käsittelivät kuntavaaliasioita sunnuntaina Pellossa pidetyssä syyskokouksessa.
Kuntavaalien ehdokashankinta ei ole kaikissa kunnissa edennyt toivotulla tavalla.
Uusien ehdokkaiden löytäminen on osittain alkutekijöissään, ja joissakin kunnissa jopa nykyiset valtuutetut empivät jatkopaikan hakua.
Yhtenä syynä epäröintiin on tuleva sote-uudistus, jonka arvellaan syövän mahdollisuudet kuntapäättämiseen.
– Kun päätöksenteon keskiössä on kunnan elinvoima, päätettävää kyllä löytyy. Istuvat valtuutetut saavat luvan nyt lopettaa pohdintansa ja ryhtyä ehdolle, Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari jyrähti.
Hallitus saa peräpohjalaisilta kiitosta työllisyyden hoidosta, mutta koulutuksen kolmas uudistuskierros ei miellytä Lapissa.
Koulutussäästöt ovat jo rokottaneet pahiten harvaan asuttuja seutuja. Pelkona on, että reformiuudistus koskee jälleen samoja kouluja kuin aiemmin.
Koulutetaanko Lapissa jatkossa vain hyvin menestyvät nuoret, jos painotetaan nopeaa valmistumista.
Peräpohjolan piirin varapuheenjohtaja Teija Kannala
Peräpohjolan piirin väki hiillosti kokouksen yhteydessä pidetyssä paneelissa keskustan lappilaiskansanedustajia Eeva-Maria Maijalaa, Markus Lohea, Katri Kulmunia ja Mikko Kärnää koulutusreformista.
− Koulutetaanko Lapissa jatkossa vain hyvin menestyvät nuoret, jos painotetaan nopeaa valmistumista ja työllistymistä, kysyi Peräpohjolan piirin varapuheenjohtaja Teija Kannala.
Kansanedustajien mielestä koulutusreformista syntynyt huoli on erittäin aiheellinen.
Ongelmana heidän mukaansa on, että keskustalaiset eivät saa yksin päättää koulutusasioistakaan.
Kokoomuslaisten kanssa syntynyttä perustavanlaista erimielisyyttä koulutuksen kehittämisestä ei ole pystytty ratkaisemaan.
Koulutuspolitiikan lisäksi peräpohjalaisia askarruttavat tänä syksynä monet samat asiat kuin aiempinakin syksyinä.
Kolariin kulkevan rautatieyhteyden sähköistämistä odotetaan edelleen.
Kansanedustaja Katri Kulmuni vakuutti, että niin Keminmaan Laurilan ja Haaparannan välisen ratayhteyden kuin myös Kolarin radan sähköistämisessä on edetty. Silti kärsivällisyyttä tarvitaan vielä.
Niin ikään edennyt on kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan Kemijoen kalaportaiden tilanne, joka huolestuttaa jokivartisia jatkuvasti.
− Tilanne on varsin hyvä. Raha-asioista on ollut hyvät ja miljoonaluokan keskustelut. Pitää vain muistaa, että kaikkia voimalaitoksia ei voida kerralla ohittaa, vaikka kuinka haluttaisiin edetä nopeasti.
Muita kokousväkeä askarruttaneet asiat olivat esimerkiksi kellojen turha siirtäminen, sähköisten reseptien osittainen toimimattomuus, maatalouden heikko tilanne ja palveluiden tasapuolinen järjestäminen myös sote-uudistuksen jälkeen.
Peräpohjolan piirihallituksen puheenjohtajana jatkaa Pekka Pelttari Torniosta. Valinta oli yksimielinen.
Varapuheenjohtajina jatkavat Teija Kannala Ylitorniolta ja Sirpa Uusitalo Keminmaalta.
Piirihallitukseen valittiin jäseniksi Sari Keskitalo Enontekiöltä, Kosti Hietala Muoniosta, Pertti Palovaara Kolarista, Eila Havela ja Tuomas Mathlein Pellosta, Jorma Törmänen Ylitorniolta, Minna Tarkka ja Antti Leinonen Torniosta, Kari Alatossava Tervolasta, Tuomo Marttila ja Maritta Rissanen Simosta ja Henri Kivelä Kemistä.