Keskustaopiskelijat: Nyt maalataan tulevaisuuden koulutusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli viime lokakuussa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2030.

Tänä vuonna työryhmät syventyvät sen eri osa-aluisiin konkreettisemmalla tasolla tarkoituksena laatia korkeakoulutuksen tiekartta 2030-luvulle.

Keskustaopiskelijat halusivat avata keskustelun aiheesta ensimmäisenä poliittisena opiskelijajärjestönä ja laativat esityksen toimenpiteitsä, joilla vision tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Korkeakouluvisio on pääosin kannatettava ja tahdomme olla osa sen yhteisöllistä valmistelua, KOL:n puheenjohtaja Auli Piiparinen perustelee.

Erityisen tervetulleena järjestö pitää ensinnäkin tavoitetta saada korkeakoulutuksen piiriin puolet nuoresta ikäluokasta ja toisekseen investoida neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lisäksi KOL haluaa kiinnittää huomiota korkeakoulujen perusvalmiuksiin, joustaviin opiskelumahdollisuuksiin ja rakenteisiin.

Näiden teemojen pohjalta järjestö on laatinut kahdeksan pointin listan, joka perustuu keskustopiskelijoille suunnattuun kyselyyn, liiton ohjelmapapereihin ja liittohallituksen keskusteluun.

Kyselyssä esiin nousivat erityisesti korkeakoulujen aseman turvaaminen. 

– Ammattikorkeakoulujen asema pitää jäsentemme mielestä kirjata lakiin samalla tavalla kuin yliopistojen asema on kirjattu, Piiparinen linjaa.

KOL:laiset haluavat kiinnittää huomiota myös opiskelemaan pääsemiseen. Esimerkiksi yliopisto- tai ammattikorkeakoulukursseja pitäisi heidän mielestään voida suorittaa jo toisella asteella.

– Sitä kautta voisi etsiä omaa alaa ja alkaa jo luoda väylää sitä kohti, Piiparinen sanoo.

Korkeakouluvisiossa ainoa keskustaopiskelijoiden karvoja nostatava asia oli esitys korkeakouluverkon harventamisesta.

Piiparinen korostaa, että eri maakunnista ja erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista on jatkossakin oltava mahdollisuus ponnistaa korkeakouluopintojen pariin.

– Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. Alueiden erityispiirteitä ja vahvuuksia tulee jatkossa hyödyntää koulutuksen järjestämisessä entistä enemmän.

Piiparisen mielestä korkeakouluvisio on suuri asia. Hän uskoo sen valmistelun nostavan keskusteluun tärkeitä koulutuskysymyksiä.

Avauksen tehnyt KOL aikoo jatkossakin olla aktiivinen.

– Mitä useammasta tuutista näitä asioita pidetään esillä, sitä isomman painoarvon ne saavat, Piiparinen uskoo.