Kaikkonen paaluttaa vaalitavoitteitaan – Hakee jatkopaikkaa eduskunnasta
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tavoittelee jatkopaikkaa eduskunnassa ensi kevään vaaleissa.
Ehdokkaaksi häntä esittävät keskustan Sipoon paikallisyhdistys ja keskustan Hyrylän paikallisyhdistys Tuusulasta.
Kaikkonen on istunut kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 lähtien. Hän toimi puolustusministerinä Rinteen ja Marinin hallituksissa 2019–2023. Keskustaa Kaikkonen on johtanut kesästä 2024 lähtien.
Kaikkonen sanoo keskustan tiedotteessa, että Suomen saaminen takaisin nousun tielle on hänen tärkein vaalitavoitteensa.
– Vaikka säästöjäkin tarvitaan, ei Suomi nouse vain leikkaamalla ja verottamalla. Oleellista on, että yrityksemme pärjäävät ja voivat kasvaa: näin syntyy työpaikkoja ja verotuloja.
Suomi tarvitsee hänen mukaansa tulevalla vaalikaudella viimeinkin näkymän parempaan. Näivettymisen kierteestä on päästävä kohti valoisampaa tulevaisuutta.
– Fiksujen päätösten lisäksi maahan tarvitaan tekemisen henkeä, vahvempaa luottamusta, tulevaisuudenuskoa ja suunnannäyttämistä. Tähän työhön olen valmis.
Suomen pitäminen turvassa nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on myös Kaikkoselle tärkeä teema.
– Maailman myrskyissä kestämme parhaiten, kun oma paketti on kunnossa. Maanpuolustus, huoltovarmuus, omavaraisuus ja toimiva hyvinvointiyhteiskunta. Kotimainen ruoka ja kotimainen energia, hän listaa.
– Myös sisäinen turvallisuus on tärkeää. Esimerkiksi kasvavaan huumeongelmaan on puututtava entistä määrätietoisemmin.
Kaikkonen sanoo pitävänsä tärkeänä myös laadukkaan päivähoidon ja koulutusmahdollisuuksien turvaamista. Vanhustenhoitoon pitää hänen mielestään saada riittävät resurssit.
– Perusasiat kuntoon, hän kuittaa.
Uudenmaan kansanedustajien pitää Kaikkosen mukaan ymmärtää Uudenmaan moninaisuus kaupunkiseutujen turvallisuudesta maaseutukylien elinvoimaan.
Myös Uudenmaan vesistöistä huolehtiminen on hänen mukaansa tärkeää.
Tietulleille tai ruuhkamaksuille Kaikkonen ei lämpene. Hänen mielestään autoilijoillekin pitää olla ”vähän armoa”.
– Toimiva joukkoliikenne tarvitaan, mutta ei autoiluakaan pidä kriminalisoida. Uudellamaallakin hyvin moni tarvitsee autoa arkipäiväiseen elämiseen: liikkumiseen töihin, palveluiden luo tai vaikkapa harrastuksiin.