Vastuullista – vastuulista
Vastuullisuudesta puhutaan paljon. Vastuullisuuden varjon alle tuntuu mahtuvan lähes kaikki maan ja taivaan väliltä. Vaadimme vastuullisuutta toinen toisiltamme.
Lähes kaikilla yhteiskunnan eri toimijoilla, niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorillakin on vastuullisuusohjelmat.
Me päättäjät puhumme vastuullisuudesta usein ilman konkreettisia esimerkkejä.
Vastuullisuus ei saa olla vain muotitermi, vaan sen on oltava aivan konkreettisia tekoja – vastuulista.
Erilaisilla vastuullisuusohjelmilla on hyvä tarkoitus. Niillä halutaan parantaa maailmaa ja perustella omaa toimintaa ja sen kestävyyttä, ja totta kai tehdä myös tulosta.
Jotta toiminta olisi näiden vastuullisuusohjelmien mukaista, tulisi meidän kaikkien yhteiskunnan eri toimijoiden miettiä seuraavien esimerkkien valossa toimintamme petraamista.
Kunnat tuovat katujen ja pihojen päällystämiseen kiviä Kiinasta. Kaupat tuovat Suomeen pullotettua vettä. Vaatteisiin käytetään puuvillaa ja niiden valmistamiseen alipalkkausta. Meille tuodaan ruokaa, jota ei saa Suomessa tuottaa.
Epäkohtia löytyy lähes jokaisesta tuotantoketjusta. Erilaisilla sertifiointimenetelmillä pyritään varmistamaan eettinen toiminta ja läpinäkyvyys.
Ilmastonmuutos on vastuullisuusluokituksissa korkealla ja lähes kaikkea perustellaan ilmastovastuullisuudella.
Siksi on paikallaan kysyä, miksi Suomeen, yhteen maailman runsaimmat ja puhtaimman pohjavedet omaavaan maahan, tuodaan vettä? Miksi Suomeen tuodaan ruokaa, joka ei ole ympäristön, ilmaston, eläinten hyvinvoinnin tai turvallisuuden näkökulmasta sillä vastuullisuuden tasolla, jolla edellytämme täällä tuotetun ruuan olevan? Ja mikä vika on suomalaisessa kivessä katujen rakentamisessa?
Kaikkiin kysymyksiin vastaus on halpa hinta, ei suinkaan vastuullisuus.
Vastuullisuudessa tarvitaan ryhtiliike, jossa myös noudatetaan asetettuja vastuullisuuskriteereitä. Tämä koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita, erityisesti meitä päättäjiä. Hintakorivertailun lisäksi tarvitaan vastuullisuuskorivertailua.
Vastuullisuutta on huolehtia ihmisistä, luonnosta, ilmastosta ja taloudesta yhtä aikaa. Se on kokonaisvastuullisuutta ja kokonaiskestävyyttä. Muu on osaoptimointia.
On meidän päättäjien tehtävä huolehtia, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kokonaisvastuullisuudesta ja kestävyydestä jalkautuu eri yhteiskunnan toimintoihin ja näkyy aivan konkreettisina tekoina.
Keskusta on aina ollut ja on myös jatkossa kokonaisvastuullisuuden lipunkantaja. Se merkitsee vastuuta koko Suomesta, ihmisten hyvinvoinnista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, yrittämisen edellytyksistä ja tasapainoisesta taloudesta.
Keskustalla on hallitusyhteistyössä oma kynnyskysymysten vastuulista. Sen toteutumista seuraamme jatkuvasti.
Keskusta tuo hallitusyhteistyöhön konkretiaa, tavoitteellisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Näistä aineksista rakennetaan myös entistä vahvempaa, uusiutuviin raaka-aineisiin pohjaavaa taloutta yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin turvaksi.