Väärinkäytösten ilmoittajille parempaa suojaa

Luxembourgin veroparatiisien väärinkäytöksiä vuonna 2014 paljastaneet niin sanotut Lux-Leaks-asiakirjat sekä maailmanlaajuista suuryritysten veronkiertoa paljastaneet Panaman paperit vuonna 2015 ovat nostaneet keskustelun siitä, miten räikeisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin tarttuvia ilmiantajia suojataan

Kysymys on erityisen kiistanalainen silloin, kun ilmiantaja itse esimerkiksi rikkoo yrityssalaisuuksia, mutta tulee toisaalta samalla paljastaneensa miljardien eurojen veromenetykset valtiolle.

Toimin ryhmämme neuvottelijana ilmiantajan suojaan liittyvissä kysymyksissä osana työtäni tilintarkastusvaliokunnassa. Tällä hetkellä EU:ssa jokaisella jäsenmaalla on omat lakinsa ilmiantajien suojaamiseen.

EU:n tasolla ei käytännössä ole suojaa, ja jäsenmaiden välillä suojan taso vaihtelee. Näkemykseni mukaan asiasta on tarpeen harkita yhteisiä selkeitä sääntöjä. Sääntöjen tulisi kuitenkin olla riittävän joustavat, jottei yritysten toiminta vaarannu.

On tärkeää, että yhteiskunta antaa tuen rikollisen toiminnan ilmiantajille. Terveillä markkinoilla väärinkäytösten ilmiantajia tulee suojella. Tällä hetkellä ilmiantaja menettää yleensä arvonsa työmarkkinoilla.

Tarvitsemme selkeän puitelainsäädännön, jonka on tarjottava suoja ilmiantajille, mutta samalla varmistettava, että liikesalaisuudet yksityisellä sektorilla turvataan.

Asia on kimurantti, sillä sääntöjen pitäisi olla mahdollisimman yksiselitteisiä, jotta ilmiantajat eivät voi paljastaa mitä tahansa luottamuksellisia tietoja, esimerkiksi asiakasrekistereitä tai patentteja.

Komissio valmistelee tällä hetkellä lainsäädäntöesitystä ilmiantajan suojaamisesta. Yleisessä keskustelussa on myös ehdotettu erillisen viraston perustamista.

Koska EU:n oikeusasiamiehellä on toistaiseksi toimivaltaa jo puuttua erilaisiin väärinkäytöksiin EU:ssa, olisi kustannustehokkaampi vaihtoehto siirtää nämä toiminnot jo olemassa olevan oikeusasiamiehen toimiston alaisuuteen.