Kuinka käy kauppasuhteille brexitin jälkeen?

Viikon päästä Euroopassa koittaa historiallinen hetki, kun Iso-Britannia ensimmäisenä ja toivottavasti viimeisenä maana eroaa Euroopan unionista. Omasta parlamenttiryhmästäni 17 hyvin tutuksi tullutta kollegaa pakkaavat laukkunsa.

Tunnelmat ovat haikeat ja epäuskoiset, sillä Renew Europe -ryhmämme liberaalidemokraatit kampanjoivat viimeiseen asti Brexitiä vastaan.

Vaikka Brexitin toteutuminen on harmittava lopputulema yli kolmen vuoden väännön ja vatvonnan jälkeen, katseet on käännettävä tulevaan. Neuvotteluille varattu siirtymäaika päättyy jo joulukuun lopussa.

Sitä ennen EU:n ja Iso-Britannian pitäisi päästä yhteisymmärrykseen tulevista kauppa- ja taloussuhteista. Tämä jättiurakka täytyy nyt pusertaa ennätystahdissa alle vuoteen.

Suuntaa tuleville suhteille antaa EU:n ja Iso-Britannian välinen poliittinen julistus viime vuodelta, jossa osapuolet lupaavat eron jälkeen tähdätä laajaan ja syvään kumppanuuteen. Tämä olisi ehdottomasti myös Suomen etu, sillä Iso-Britannia on maallemme tärkeä kauppakumppani.

Kuinka paljon voimme kuitenkaan odottaa Boris Johnsonin johtamalta entistä EU-kriittisemmältä brittihallinnolta? Johnson voitti joulukuun vaaleissa parlamentin alahuoneeseen vankan 80 edustajan enemmistön.

Pääministeri Johnson on ilmoittanut selväsanaisesti, ettei maa aio venyttää siirtymäaikaa. Maan valtiovarainministeri Sajid Javid on taas kehottanut brittiyrityksiä unohtamaan läheiset välit EU:hun eron jälkeen.

Johnsonin poliittinen peli on käymässä äärimmäisen kalliiksi briteille. Ironisesti, hintalapusta on arvioitu tulevan suurempi kuin mitä maa on sen 47 vuotta kestäneen unionin jäsenyyden aikana EU:n budjettiin maksanut.

Se, kuinka kauas Iso-Britannia tosiasiassa erkanee EU:n nykysäännöistä jää vielä nähtäväksi.

Pallo on yhä Iso-Britannialla itsellään, niin kuin Brexit-päätöskin. Brittien sopii toivoa, ettei kauppasopimuksesta tule uutta omaa maalia.