Hallituksen näivettävästä maaseutupolitiikasta
Alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen kohdennettava rahoitus on tärkeässä osassa maaseudun elinvoiman ylläpitämisen ja kehittymisen kannalta.
Rahoitus on koostunut pääosin EU:n ja valtion rahoituksesta siten, että kansalliselle rahoitusosuudelle on maksettu EU:sta niin sanottua vastinrahaa.
Yritysrahoituksella on luotu maaseudulle uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Hanketuilla on tuettu muun muassa liikuntapaikkojen ylläpitoa ja rakentamista, laajakaista- ja vesihuoltohankkeita ja monenlaista yhteisöllisten toimijoiden toimintaa.
Rahoituksella on kyetty tasaamaan alueiden välistä eriarvoistumista ja mahdollistamaan osaltaan työn, yrittämisen ja elämisen mahdollisuudet koko maassa.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus muuttaa Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista rahoitusosuutta vähennetään yhteensä 137,5 miljoonaa euroa.
Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kohdalla seuraavaa:
”Kehyspäätöksessä EU:n ja kansalliset määrärahat on kohdennettu CAP-suunnitelman rahoitussuunnitelman ja maksatusten arvioitua etenemistä vastaavasti ottaen huomioon pääministeri Orpon hallitusohjelman sopeuttamistoimet. Hallitusohjelman alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen säästön toimeenpanoon liittyen toteutetaan eräiden momenttien välisiä määrärahasiirtoja.”
Monimutkainen lauserakenne tarkoittaa suomeksi leikkauksia maaseudun elinvoimaan.
Hallitusohjelmassa todetaan myös, että hallitus pyrkii Suomen edun mukaisesti lisäämään Suomen saantoa EU:sta ja välttämään Suomen nettomaksuosuuden kasvua.
Hallituksen suunnittelema kansallisen rahoitusosuuden vähentäminen voi kertautua menetettyjen EU-vastinrahojen muodossa ja rahoituksen vähentämisen kokonaisvaikutus samalla kohota yli 240 miljoonaan euroon. Suoranainen taikatemppu hallitukselta on, mikäli tämä ei iske myös maatalouteen.
Yli sadan miljoonan euron menetys EU:sta saatavaan saantoon ei ole linjassa hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen kanssa kasvattaa EU:sta saatavaa saantoa.
Kansallisen rahoitusosuuden ja samalla EU:sta saatavan vastinrahan merkittävällä vähentymisellä on mittava maaseudun ja syrjäisten alueiden elinvoimaa ja yrittäjyyden mahdollisuuksia heikentävä vaikutus.
Kaiken tämän lisäksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kohdistuvat hallitusohjelman mukainen 78 miljoonan euron leikkaus sekä monia muita ministeriöitä korkeammat kehysriihessä tehdyt lisäleikkaukset hallintoon. Voi vain kuvitella, miten tämä vaikuttaa maataloushallinnon toimintakykyyn.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan leikkaukset sekä hallituksen muut alueiden välisiä eroja lisäävät toimet jyrkentävät entisestään eriarvoista kehitystä maaseudun ja kaupunkien välillä. Erityisesti tämä iskee itäiseen Suomeen.
Eduskunnassa ei ole enää vähään aikaan kuullut sanaparia vahva ja välittävä. Myös hallituspuolueiden edustajat ovat huomanneet, ettei kumpikaan pidä paikkaansa. Hallitusohjelman arvosana on korkeintaan välttävä ja trendi vahvasti laskeva.