Terveisiä kotisohvalta
Ihan ensimmäiseksi haluan kertoa teille arvoisat päättäjät, että kyllä me täällä kohtisohvillamme vielä kestämme.
Olemme ymmärtäneet, että meitä kaikkiahan tässä yritetään varjella tappavalta taudilta.
Olen projektissa täysillä mukana.
Kotisohvalaista auttaa, että kevät puskee päälle ihanasti pöristen. Puuhaa riittää.
Kymmenien vuosien arkistot on myös siivottu. Arkistoista selvisi, että hyvään vanhaan aikaan kepun kenttä kävi kuumana kun kansanedustaja sai kiukkuisen puhelun tärkeältä kuntapäättäjältä.
Nykyisin taitaa riittää pari someparkaisua. Niistä ei kannata välittää.
Erityisen nopeasti sivuuttaisin kiukkuisten miestoimittajien purkaukset. Kirjoitelkoot, jospa se heidän oloaan helpottaisi.
Meille kotisohvalaisille on nyt erityisen tärkeää, että ruokaa, jopa uutta satoa saa kaupoista hyvin. Elintarvikeketju toimii moitteetta. Kannattaisi kiittää joskus näitäkin ammattilaisia.
Väli-Amerikassa, Guatemalassa asuvat serkkuni tuskailevat ulkonaliikkumiskiellon ja äärimmäisyyksiin vedettyjen kontorollien kanssa. Kotoaan ei saa poistua iltakuuden ja aamuneljän välillä kuin erityisluvalla töihinsä.
Serkkujen kuvaukset kuulostavat pieniltä painajaisilta.
Yli 50-vuotiaiden pitäisi pysyä kokonaan pois ihmisten ilmoilta. Jos on ihan pakko, voi käydä kaupassa aamupäivällä maski kasvoilla ja hansikkaat kädessä.
Kauppaan pääsee sisälle, jos lämmönmittauksesta selviää. Ostoksille otetaan muutama asiakas kerralla, muut jonottavat ulkopuolella parin metrin välein.
Ja maassa on vasta alle 30 pandemian uhria.
Kovan onnen Onnin maskisekoiluille nauroin ääneen.
Arvostan Suomen hallituksen linjaa pandemian suitsimiseksi.
Pienet kompuroinnit ja hölmöilyt ohitan.
Tässä on nyt kyse paljon isommista asioista kuin jonkun kokemasta epämukavuudesta tai hömppäyritykselle myönnetystä tuesta.
Kovan onnen Onnin maskisekoiluille nauroin ääneen.
Jos joku on toivonut, että tämä kokemus muuttaisi ihmistä ja valtiota pysyvästi, joutuu pettymään.
Televisiooni on jo ilmaantunut puhuvia päitä, jotka valittavat liki kaikesta. Lapsia ei saisi päästöä kouluun, harrastamaan, leireille. Aikuisia ei saisi päästää urheilemaan, ei ravintolaan.
Oudoimmilta kuulostavat alan yrittäjien kommentit, ettei ravintolaa kannata avata jos tulee rajoituksia asiakkaiden määriin tai aukioloihin.
Älkää sitten avatko. Tehkää jotakin muuta.
Erityisen huonosti kotisohvilla kyetään vastaanottamaan niin sanottua poliittista puhetta, sen enempää hallituspuolueilta kuin oppositiostakaan.
Nyt ei ole oikea aika tuputtaa mitään ”totuuksia”. Näitä puheita en jaksa kuunnella yhtään.
Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että korona-projekti on vielä pahasti kesken.
Keskitytään nyt asiallisiin asioihin, annetaan ministereille työrauha, uskotaan, mitä fiksut asiantuntijat sanovat. Pilkkujen viilamisen aika tulee joskus myöhemmin.
Miksi liittokansleri Angela Merkeliä nyt kuunnellaan ja kunnioitetaan, kun hän muutama kuukausi sitten oli vapiseva täti, jonka piti jo luovuttaa?
Merkel ei pelaa poliittisia pelejä ja selittää asiat niin, että lapsikin ymmärtää.
Ihan kainosti toivon täältä sohvannurkastani, että pääsisin pian katsomaan kun hevoset juoksevat ulkona ympyrää.
Lupaan käyttää maskia, jos on pakko.
Huutelen toisille ravikimppalaisille metrien päästä ja kestän hevostemme mahdolliset voitot ilman loimituksia ja haastatteluja.
Olisi se vaan niin kivaa.