Pirjo Kontio:

Paluu hajuun, kylmään ja pimeään?

Blogi

Muutin viikko sitten takaisin kotiseudulleni Ouluun. Erilaisissa etelän paikoissa ja osoitteissa vierähti, jokseenkin nopeasti, vaivaiset 50 vuotta.

Muuttoaikeitani jaksettiin hämmästellä.

Ikänsä Kirkkonummella, Eirassa ja Olarissa asuneet tuttavat melkein kauhistuivat kun kuulivat uuden osoitteeni. Ilmeistä näki, ettei pääkaupunkiseutulaisten mielestä ole kovin fiksua muuttaa jonnekin niin kauas pohjoiseen. Muistutin, että olen sentään käynyt kouluni kyseisessä kaupungissa ja viettänyt seudulla runsaasti aikaa, varsinkin kesäisin.

Ilmaan jäi epäilys, ettei se siellä kovin pitkään viihdy. Eihän siellä ole oikein mitään, jupistiin.

Lähdin maailmalle puoli vuosisataa sitten yhden kapsäkin kanssa. Paluuta varten tarvittiin muuttorekka apulaisineen.

Omasta mielestäni en ole tavaran hamstraaja.

Poskia kuumotti häpeästä, kun kävin läpi vaatekomeroita ja astiakaappeja, arkistoja ja kirjahyllyjä.

Maapallo-parka valitti hiljaa tämänkin tyypin hiilijalanjälkeä. Puolet tavaroista lähti kierrätykseen – hyvää elämää teille uusissa kodeissanne.

Mietin, että kun kerran rohkeasti uskalsin palata pohjoisen kaupungin hajuihin ja talven pimeään, uskaltaisinko elää vähän vähemmillä tavaroilla kuin aikaisemmin.

Omien kaappien täyttymistä odotellessa olen uhkaillut, että käyn siivoamassa salaa tuttavien tavaravuoria. Osa on toivottanut tervetulleeksi, osa ei aio päästää sisälle taloon.

Muuttoa valmistellessa hoksasin, miten hienosti asiansa saa nykyisin hoidettua kotisohvalta. Digitalisaatio toimii, useimmiten moitteetta.

Muuttofirman voi kilpailuttaa näppärästi, sähköt, netit ja postit sujahtavat uuteen osoitteeseen muutamalla näppäilyllä. Firmojen ja viranomaisten asenteissa ei näy eikä kuulu kummastelua, onko elämää Kehä kolmosen ulkopuolella.

Muutto on ihmiselle, erityisesti tämmöiselle ikääntyneelle, niin raju ponnistus, että kotimaan politiikan pölhöpopulismi ei tunnu oikein missään.

Moppi ja rätti kädessä voin kyllä kommentoida, että politiikan tekijät alkavat olla melko kaukana tavallisesta arjesta.

Yrittäisitte hoitaa ensin porukalla kuntoon covid-pirulaisen aikaansaamat vauriot ennen kuin taannutte taas räksyttäväksi viisastelijoiden kuoroksi.

Tai voittehan te jatkaa kinaamistanne ja toistenne kumoon puhumista ihan rauhassa, jos tämän tyylin hyväksi olette havainneet. Meidän huushollissa löytyy kyllä muutakin ajankulua kuin politiikan seuraaminen.

Pirjo Kontio Pirjo Kontio on eläkkeellä oleva toimittaja, joka jaksaa intoilla ravihevosista.