Italian naisista suuri osa on kotona
Elena Cannata on ollut kotona nyt seitsemän vuotta. Työpaikka meni alta, kun tehdas suljettiin.
Cannata kertoo lähteneensä työelämään 14-vuotiaana heti peruskoulusta päästyään ja tehneensä töitä useammassa vaatetehtaassa. Hän asuu Torre Melissan kylässä Calabriassa Etelä-Italiassa.
– Täällä on vaikea löytää töitä ja palkat ovat liian pieniä. Minulla ei ole tutkintoa, joten työn löytäminen on vielä tavallista vaikeampaa. Huomaan myös, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä hankalampaa työllistyminen on, 40-vuotias Cannata sanoo.
Italiassa työttömien määrä on kahdessa vuodessa pienentynyt yli prosentilla ja työllisten määrä on vähitellen kääntynyt nousuun.
Yksi ongelma on kuitenkin säilynyt vuodesta toiseen: italialaisten naisten heikko työllisyysaste. Kotiin jäädään varsinkin Etelä-Italiassa, jossa vain kolme naista kymmenestä käy tilastojen mukaan töissä.
Nyt Cannata auttaa työssäkäyvää siskoaan lastenhoidossa. Omia lapsia Cannatalla ei ole, vaan hän asuu yhdessä äitinsä kanssa. Äiti ja tytär elävät äidin eläkkeellä ja tämän siivoustöistä saaduilla tuloilla.
Cannatan mukaan Torre Melissassa suuri osa naisista tekee kuitenkin töitä eivätkä perheet edes pärjäisi yhdellä palkalla.
Elena Cannata ei usko lasten hankkimisen olevan pääsyy etelän naisten korkeille työttömyysluvuille.
– Täällä perheet auttavat lastenhoidossa, kun taas pohjoisessa lapset pitäisi viedä päiväkotiin.
Tutkimustiedon valossa äitiyden ja työnteon yhdistäminen on Italiassa kuitenkin ongelmallista. Lähes joka kolmas nainen jättää tai menettää työnsä lapsen saatuaan, tilastot kertovat.
Myös iäkkäämmät naiset jättävät työpaikkansa perhesyistä paljon miehiä todennäköisemmin. Kotona suurin osa lastenhoidosta jää naisten harteille.
Naiset ovat miehiä useammin korkeasti koulutettuja, mutta työelämään päästyään miehet tienaavat samalla koulutuksella enemmän. Naiset tekevät myös miehiä enemmän osa-aikatöitä.
Italian saappaankorossa Apuliassa asuva Maria Antonietta Negro, 35, kertoo olevansa Gallipolin kaupungin nuorin naisasianajaja, jolla on oma asianajotoimisto. Hänestä Etelä-Italian naisten ongelmat ovat ennen kaikkea heidän itse luomiaan.
– Syrjintää tietenkin on, mutta jos me naiset olisimme hiukan rohkeampia ja yritteliäämpiä, mielestäni meillä ei olisi suuria vaikeuksia. Puhun omasta kokemuksestani: en tule asianajajaperheestä, vaan olen luonut asianajotoimistoni itse, Negro sanoo.
Hän myöntää kuitenkin, että monille yrityksille yli 30-vuotias nainen on potentiaalinen äiti. Hän kertoo tuntevansa useita naisia, jotka ovat joutuneet jättämään työnsä perheen vuoksi.
– On kuin he olisivat toteuttaneet unelmansa perheestä, mutta joutuneet luopumaan itsestään ja työstään.
Negrolla itsellään ei ole lapsia, mutta hän uskoo tarvittaessa onnistuvansa yhdistämään työn ja äitiyden.
– Kaikki eivät tietenkään voi olla itsenäisiä ammatinharjoittajia, hän sanoo.