EU-johtajat turvautuvat Turkin apuun ja pyrkivät sulkemaan Balkanin reitin

EU-maiden johtajat ja Turkin pääministeri ovat tänään koolla Brysselissä etsiäkseen yhteistä linjaa pakolaiskriisin hoitoon. Kokous on EU:n pakolaispolitiikan kannalta kriittinen, sillä Turkki on avainasemassa, kun EU pyrkii saamaan tilannetta hallintaan ulkorajallaan.

Diplomaattilähteiden mukaan kokouksesta on tarkoitus lähettää viesti niin sanotun Balkanin reitin sulkemisesta. Se tarkoittaa, että tulijat eivät enää pääsisi jatkamaan matkaansa Kreikasta eteenpäin.

Kokousluonnoksessa ilmoitetaan yksiselitteisesti, että ”tämä reitti on nyt suljettu”.

Erään lähteen mukaan muotoilu kertoo siitä, että itäisen Keski-Euroopan maat eli niin sanottu Visegrad-ryhmä on niskan päällä.

Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ajavat vahvasti Balkanin reitin sulkemista ja vastustavat tasaisempaa vastuunjakoa turvapaikanhakijoista.

Balkanin reitillä eteneminen on käynyt jo nyt hyvin vaikeaksi. Tuhansia ihmisiä on pakkautunut Kreikan pohjoisrajalle, sillä Makedonia ei päästä heitä enää rajan yli.

Kokouksessa on määrä neuvotella Kreikan tukemisesta, sillä maa on ajautumassa humanitääriseen kriisiin.

Kreikka peräänkuuluttaa EU-kumppaneiltaan vastuuta tilanteesta. Pääministeri Alexis Tsipras syyttää muita siitä, että ne eivät ole valmiita noudattamaan kesällä tehtyä päätöstä turvapaikanhakijoiden siirrosta Kreikasta eteenpäin.

– Yksi perusperiaatteemme on vastuun ja taakan jakaminen. Nämä periaatteet ja säännöt on tarkoitettu kaikille, Tsipras sanoi kokoukseen saapuessaan.
Suomi on ottanut siirrettäviä turvapaikanhakijoita vastaan, mutta moni muu jäsenmaa ei ole suostunut tähän. Unkari ja Slovakia ovat vieneet päätöksen oikeuteen.

EU-johtajat taivuttelevat Turkkia lievittämään osaltaan Kreikkaan kohdistuvaa painetta. Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu on neuvottelulähteiden mukaan lupaillut, että Turkki ottaa takaisin Kreikkaan saapuneita siirtolaisia, joilla ei katsota olevan oikeutta turvapaikkaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan suunnitellut pikapalautukset ovat EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vastaisia. Kaikki turvapaikkahakemukset pitäisi käsitellä EU:ssa huolella ennen palautuspäätöstä.

Toinen huoli liittyy siihen, että palautettavien henkilöiden kuten afgaanien ja irakilaisten on miltei mahdotonta hakea turvapaikkaa Turkista.

– Tähän tulee jatkotyötä vielä paljon. On kiinnostavaa nähdä, mihin Turkki todella on sitoutunut, diplomaattilähde sanoo.

Pikapalautukset edellyttäisivät sitä, että Kreikkaan perustetut rekisteröintikeskukset saadaan kunnolla toimimaan. Tällöin turvapaikkahakemukset voitaisiin käsitellä nopeutetusti.

Turkki on myös luvannut estää pakolaisten ja siirtolaisten kulkua jo ennen kuin he lähtevät EU:hun. Toistaiseksi selviä näyttöjä tästä ei ole ilmennyt.

Vastapalveluksena Turkki saa kolmen miljardin euron apupaketin maassa olevien pakolaisten olojen kohentamiseen. Lisäksi maalle on luvattu viisumivapautta ja EU-jäsenyysneuvotteluja on vauhditettu.

Davutoglu korosti Brysseliin tullessaan, että kokouksessa on kyse maahanmuuton lisäksi myös Turkin EU-jäsenyysprosessista.

– Turkki on valmis työskentelemään EU:n kanssa. Turkki on myös valmis tulemaan EU-jäseneksi, hän sanoi toimittajille.

EU on saanut paljon arvostelua myönnytyksistään, sillä Turkin on arvioitu liukuneen yhä kauemmas EU-jäsenyyskriteereistä. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan on keskittänyt valtaa itselleen ja rajoittanut sananvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia.