Keskusta ei tarvitse muiden puolueiden lupaa oppositioon menolle
Keskusta kärsi vaaleissa toistamiseen vaalitappion. Syytä vaalitappiolle on haettu mm. vääristä hallituskumppaneista ja opposition tekemästä syyllistävästä mielikuvapolitiikasta aina TikTok-videoihin asti.
Sinänsä esitetyt syyt pitävät varmasti paikkansa. Juurisyy on kuitenkin se, että keskusta rikkoi kirjoittamatonta sääntöä vastaan ja lähti hallitukseen kärsittyään murskatappion vuoden 2019 vaaleissa.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Luukkanen totesi, että puolue antoi keskustalle armonlaukauksen.
Nyt perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kosiskelee suu messingillä keskustaa hallitukseen. Aika harva antaa toiselle ensin armonlaukauksen ja on sen jälkeen tahtomassa tätä tanssimaan kanssaan.
Yksi tapa painostaa keskustaa hallitukseen lähtemiseen on syyllistäminen. Keskustalle on esitetty kysymys, onko punavihreäkoalitio sittenkin meille mieluisampi vaihtoehto. Politiikassa muisti on lyhyt, mutta Ellun kanat ja muutkin asianharrastajat voivat aina käyttää muistin virkistämiseksi Googlea.
Sipilän hallituksen aikaan keskustan hallituskumppaneita olivat kokoomus ja perussuomalaiset, jotka vaihtuivat myöhemmin nyt jo edesmenneeseen siniset-puolueeseen. Tehty politiikka taksilakeineen ja bernereineen kaikkineen ei miellyttänyt äänestäjää.
Keskustan omassa joukossa on herännyt keskustelua siitä, että ilmoitus oppositioon menosta tehtiin liian aikaisin.
Keskustalla ei ole kuitenkaan mitään tarvetta pelata. Vaarana olisi, että ilmoituksen panttaaminen olisi avannut ovet spekulaatiolle ja iltalypsypuheille. Vaalitulos puhuu puolestaan. Vastuu hallituksen muodostamisesta kuuluu vaalien voittajille.
Mitä taas tulee isänmaan etuun, niin keskusta on kantanut vastuuta yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta. Neljä vuotta lisää tarkoittaisi kahdentoista vuoden putkea, joka vastaa elinkautista tuomiota.
Petteri Orpolla on pääministerinä erittäin vaativa tehtävä kuuden miljardin sopeuttamistavoitteineen, tosin jo tässä vaiheessa näyttää siltä, että kokoomus joutuu antamaan periksi tavoitteestaan reilusti tuli päähallituskumppaniksi sitten perussuomalaiset tai SDP.
Kokoomuslaisten ja perussuomalaisten retoriikkaa kuunnellessa on kuitenkin vaikea välttyä mielleyhtymältä, että kieltäytymällä hallitusyhteistyöstä keskusta on pettänyt kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjilleen antamat alun perinkin epärealistiset lupaukset. Keskusta ei kuitenkaan tarvitse muiden puolueiden lupaa oppositioon menolle.
Kokoomuksen laskelmissa keskusta menettäisi näin entisestään kannatusta ja kuihtuisi pienpuolueeksi. Saaliinjaossa keskustan äänistä kokoomus hyötyisi lopulta enemmän kuin perussuomalaiset.
Ei ole salaisuus, että uusi hallitus joutuu noudattamaan matokuuripolitiikkaa, vaikkei velkaantumista saataisikaan taitettua.
Kokoomus on kuitenkin sattuneesta syystä puolueista kaikkein immuunein oikeistolaiselle politiikalle. Sen sijaan hallituskumppanien kannatuksessa yhteistyö kokoomuksen kanssa tulee näkymään RKP:tä lukuun ottamatta aivan varmasti.
Kokoomuksessa varmasti laskeskellaan, että keskusta kannattaisi nyt houkutella keinolla millä hyvänsä hallitukseen, ei pelkästään hallituksen muodostamisen kannalta, vaan jatkoa ajatellen.
Kokoomuksen laskelmissa keskusta menettäisi näin entisestään kannatusta ja kuihtuisi pienpuolueeksi. Saaliinjaossa keskustan äänistä kokoomus hyötyisi lopulta enemmän kuin perussuomalaiset.
Keskustaa kuitenkin tarvitaan myös 2030-luvun Suomessa. Blokkipolitiikka ja siiloutuminen, joista saimme kevään vaaleissa esimakua johtaa vastakkainasetteluun, johon näin pienellä maalla ja kansalla ei yksinkertaisesta ole varaa.
Kuihtumisen sijaan keskustan on puhjettava uudestaan kukkaan ja noustava suureksi puolueeksi muitten suurten puolueiden joukkoon. Se jos mikä on isänmaan etu.