Marinin hallitus on vasemmisto-keskustalainen
Moni keskusta-aktiiveista pohtii edelleen, miten keskusta voi olla hallituksessa, jossa enemmistö puolueista on vasemmistolaisia tai punavihreitä.
Vasemmistolainen vaikutelma viiden puolueen hallituksesta on vahvistunut myös sen takia, että soininvaaralaiset sosiaaliliberaalit ovat nykyvihreissä vähemmistönä ja vihreiden nuori polvi edustaa aiempaa radikaalimpaa linjaa.
Rkp on kyllä asioista kanssamme samaa mieltä, mutta heidän dna:ssaan on ikiaikuisena apupuolueena liittoutua viime kädessä pääministeripuolueen kanssa. Tästä lojaalisuudesta myös keskusta on pääministeripuolueena saanut nauttia, emmekä nyt voi odottaa pysyvää akseloitumista rkp:n ja keskustan välille, vaikka arvopohjan monessa jaammekin.
Hallitus siis todella olisi punavihreä ilman keskustaa, mutta emme me voi muuttaa poliittista asemaamme hallitus-oppositio -asetelman mukaan. Sellainen hallitus, jossa keskusta on mukana, ei ole punavihreä, ei edes silloin kun olemme kakkospuolue. Marinin hallitus onkin juuri niin punavihreä tai vasemmistolainen, kun keskusta antaa sen olla.
Myös opposition intressissä on painaa meidät mielikuvapelissä niin vasemmalle kuin mahdollista. Punavihreällä hallituksella pelottelu tulee suoraan perussuomalaisten pelikirjasta. Selkeä ja vahva punavihreä blokki poliittisen kentän toisella äärilaidalla sopii perussuomalaisille, koska se tarjoaa oivan vastavoiman ja helpon syyllisen heille.
On meidän tehtävämme tehdä hallituksen politiikasta keskusta-vasemmistolaista punavihreän sijaan ja juurruttaa hallitus punamullalle.
Omakuva ei saa muita vilkuilemalla muuttua. Keskustan on oltava SDP:nkin johtamassa hallituksessa poliittisen kentän keskellä. On meidän tehtävämme tehdä hallituksen politiikasta keskusta-vasemmistolaista punavihreän sijaan ja juurruttaa hallitus punamullalle.
Meidän on haettava lisää luottamusta tavallisilta suomalaisilta, voimaa keskikentältä. Niiltä, jotka haravoivat pihansa ja katsovat vähän naapurinkin muksujen perään. Eivät sellaiset ihmiset ole Suomesta minnekään kadonneet, vaikka heidän luottamuksensa keskustaan onkin viime vuosina vähentynyt. Olen varma, että ainakin osa heistä kaipaa vahvaa keskipuoluetta politiikan äärilaitojen ja moraaliposeerauksen väliin.
Emme voi pahimmassa kannatusalhossakaan antaa hallituskumppaneiden tai perussuomalaisten määritellä meidän poliittista asemaamme. Emmehän me aikuiset ihmiset anna itsekään muiden määritellä omaa identiteettiämme, miksi antaisimme politiikassa sen vallan kilpailijoillemme?
Pitää tehdä isoihin asioihin keskittyvää keskustalaista politiikkaa, kompromisseja väsymättä etsien, omista arvoista tinkimättä.
