Vallan johtamisesta
Herkesin pohtimaan poliittista johtajuutta aateveljeni Pekka Perttulan pyynnöstä muutama viikko sitten.
Johtavia poliitikkoja läheltä seuranneena näen poliittisen johtajuuden rakentuvan kolmesta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta.
Nämä johtamisen osat nivoutuvat tiiviisti toisiinsa, mutta kaikki johtaminen kärsii, jos joku nurkkapulteista huojuu.
Toisaalta kellään poliitikolla tuskin on kaikki johtamisen osa-alueet koko ajan täydellisesti hallussa.
Poliitikon on ensinnäkin pystyttävä johtamaan itseään rautaisella otteella.
Oman ajankäytön hallinta, inhimillinen hyvinvointi ja itse rajattu julkinen profiili ovat tärkeitä asioita kaikille poliitikoille.
Käytännössä tämä tarkoittaa päivittäin päätöksiä siitä, miten aikaasi jaat ja pidät päätöksentekokyvystäsi huolta.
Entistä olennaisempi osa poliitikon itsensä johtamista on oman ’henkilöbrändin’ hallinta koko ajan raaistuvassa mediamaastossa.
Mediatutkijat puhuvat tarttumapinnasta – siitä, että suuri yleisö haluaa kasvavista julkisuuden paineista huolimatta poliitikkojen olevan inhimillisiä ihmisiä, joihin on mahdollista samaistua.
Onnistuakseen tässä poliitikolla pitää olla vahva tunne siitä, että myös julkinen minuus on omissa käsissä tai ainakin hallittavissa.
Toinen olennainen osa poliittista johtamista on organisaatioiden ja yksittäisten asioiden johtaminen.
Se on enimmäkseen raakaa työtä: asioihin perehtymistä, neuvottelutoimintaa ja luottamuksen rakentamista eri suuntiin.
Tätä johtamista voi esimerkiksi ministerillä olla useilla eri areenoilla: puolueessa, hallituksessa, ministeriössä, eduskunnassa jne.
Poliitikko hukkuu helposti organisaatioiden ja asioiden johtamiseen.
Pinnalla pysyäkseen pitää koko ajan puntaroida, mitkä asiat on täysin välttämätöntä pitää omissa käsissä ja mitä voi missäkin tilanteessa luottaa muiden käsiin.
Tärkeää olisi tunnistaa ajoissa ne päätöksenteon paikat, joissa tarvitaan tiukkaa käsiohjausta suoraan kansanvalitulta.
Kaikkea ei voi tehdä itse, mutta suurimmat ja vaikeimmat asiat on linjattava itse ja ajoissa.
Tässä johtamisen osassa lähipiirin merkitys korostuu: myös poliitikko tarvitsee ympärilleen osaavan, monipuolisen ja luotettavan porukan, jonka valinta on yksi poliittisen johtajuuden tulikokeista.
Lopulta merkityksellisintä poliittisessa johtamisessa on kuitenkin ihmisten ja ideoiden johtaminen.
Tärkeintä vielä 2020-luvunkin politiikassa on kansalaisten ja yhteisten visioiden johtaminen, sekä erityisesti niiden kansantajuinen perusteleminen muillekin kuin samoin ajatteleville.
Perinteisesti tätä kai kutsutaan edestä johtamiseksi. Sitä kuvaa hyvin vanha keskustalainen ohjenuora: kerro totuus mutta rohkaise.
Joka poliitikoista siinä onnistuu, nousee valtiomies- tai valtionaissarjaan.