Nuorten somekielto olisi aikuisten epäonnistumisen peittelyä – ei nuorten suojelua
Maailmalla etsitään nyt kuumeisesti hopealuotia nuorten pahoinvoinnin pysäyttämiseksi. Australiassa joulukuussa 2025 voimaan tullut laki velvoittaa somepalveluita estämään alle 16-vuotiaiden tilit keskeisillä somealustoilla.
Myös Suomessa keskustelu käy kuumana, sillä useat poliitikot ja ministerit ovat väläyttäneet vastaavia rajoituksia suojellakseen lapsiamme algoritmien kynsiltä.
On kuitenkin vaarallista tuijottaa vain oiretta ja sokeutua lääkkeen sivuvaikutuksille. Somen täyskielto on politiikan vastine digitaaliselle ulkonaliikkumiskiellolle. Se näyttää hyvältä paperilla, mutta arjessa se vuotaa kuin seula ja luo uusia entistä pahempia ongelmia.
Tilanteessa on tiettyä sukupolvien välistä ironiaa. Nykyiset aikuiset ja päättäjät ovat itse luoneet ja kehittäneet sosiaalisen median alustat, joista on tullut osa globaalia infrastruktuuria.
Nyt kun emme itse osaa käyttää näitä työkaluja kohtuudella tai kasvattaa lapsiamme niiden keskellä, olemme valmiita lyömään oven säppiin.
Tämä muistuttaa tilannetta, jossa vanhemmat rakentavat takapihalle uima-altaan, mutta kieltävät lapsia koskemasta veteen, koska pelkäävät näiden hukkumista. Jos aikuiset rakentavat altaan, aikuisten tehtävä on suunnitella myös uimaopetus, valvonta ja pelisäännöt, ei vain kieltää vettä.
Australian malli onkin globaali varoitusmerkki. Uusi laki on jo nyt nostanut esiin valuvikariskin: osa nuorista etsii kiertoteitä, kuten VPN-yhteyksiä, ikärajahuijauksia tai toisten tilejä, jolloin käyttö voi siirtyä valvonnan ja turvallisuusmekanismien ulkopuolelle.
Kun viralliset ovet suljetaan, nuoret etsivät takaoven. Tällä tiellä he voivat päätyä sääntelemättömille alustoille ja luovuttaa henkilötietojaan hämärille palveluntarjoajille. Onko todella turvallisempaa, että nuori toimii verkossa piilossa ja ilman aikuisten tukea?
Australiassa nuoret ovatkin nousseet vastarintaan. Nuoret aktivistit Noah Jones ja Macy Neyland ovat nostaneet kanteen valtiota vastaan vedoten sananvapauteen ja osallisuuteen. Heidän viestinsä on, että some on nuorille julkinen tila ja sosiaalinen infrastruktuuri, ei pelkkä leikkikenttä.
Suomessa tuoreen lasten ja nuorten vapa-aikatutkimuksen 2024 Kesä ja kännykät mukaan kolmasosa nuorista kokee somen vaikuttaneen elämäänsä myönteisesti, ja useimmat kuvaavat vaikutusta neutraaliksi tai vaikeaksi arvioida.
Erityisesti maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla, joissa välimatkat ovat pitkiä, digitaaliset alustat ovat elintärkeitä vertaistuen ja yhteisöllisyyden lähteitä.
Jos kiellämme somen, eristämme samalla ne maaseudun nuoret, joille se on ainoa väylä löytää samanhenkistä seuraa. Mielestäni nuorten oikeus osallistua ja ilmaista itseään digitaalisessa ympäristössä on turvattava perusoikeutena.
Erityisesti maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla, joissa välimatkat ovat pitkiä, digitaaliset alustat ovat elintärkeitä vertaistuen ja yhteisöllisyyden lähteitä.
Kielto on laiskan poliitikon työkalu. On helpompaa asettaa ikäraja kuin korjata rapautuvat mielenterveyspalvelut tai tukea perheitä digitaalisessa kasvatuksessa. Jos valtio ottaa asiassa kasvattajan roolin, se viestii samalla, ettei se luota vanhempien arviointikykyyn.
Nuoria ei pidä kohdella politiikan kohteina, vaan osallisina. Emme voi tehdä heitä koskevia päätöksiä kysymättä heiltä itseltään, jos samalla toivomme heidän oppivan vastuullista ja turvallista toimijuutta digitaalisessa yhteiskunnassa.