OAJ:n johtoon pyrkivä keskustan piiripomo vaatii opettajille rauhaa keskittyä opetustyöhön
Lähes 20 vuotta luokanopettajana työskennellyt Tuomo Suihkonen kertoo opettajan työn muuttuneen vuosien varrella huomattavasti kuormittavampaan suuntaan.
Kolmiportaisen tuen uudistus esimerkiksi merkitsee sitä, että suurissa oppilasryhmissä on integroituna myös tehostettua tukea ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
– Siellä on se opettaja yksin ison oppilaslauman kanssa, ja tukea on vaillinaisesti saatavilla muutama tunti viikossa laaja-alaiselta erityisopettajalta, hän havainnollistaa.
Suihkonen jätti opettajan työt vuonna 2018, jolloin hän siirtyi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon pääluottamusmieheksi Keravalle.
Opettajien ammattijärjestö OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Suihkonen tähtää nyt OAJ:n puheenjohtajaksi.
Nykyinen puheenjohtaja Olli Luukkainen ei hae enää jatkokautta, ja uusi puheenjohtaja valitaan 10. toukokuuta.
Suihkonen liittyi keskustaan viime kesäkuun kuntavaalien alla ja tuli jo syksyllä valituksi keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi.
Tiistaina alkaneessa viikon mittaisessa lakossa on mukana yli 22 000 opettajaa. Suihkonen ei niele kritiikkiä siitä, että ajankohta opettajien lakolle oli huono, koska takana on oppilaita koetellut korona-aika.
– Aina sanotaan, että on huono aika lakkoilla. Viimeksi koronan vuoksi pyrittiin sopuratkaisuun eikä palkkoihin saatu isoja korotuksia.
– Kuntapuolen ja yksityisen puolen palkkaerot ovat kasvaneet. Niitä pitää kuroa umpeen ja huolehtia siitä, että ostovoima pysyy yllä.
Suihkosen mukaan luokanopettajan peruspalkka on reilut 2 700 euroa.
– Opettajat ovat korkeasti koulutettua väkeä ja palkat laahaavat selvästi alle kolmessa tonnissa, niin kyllähän siinä olisi varaa parantaa, hän sanoo.
Palkkavertailusivustoilla luokanopettajan keskimääräiseksi kuukausipalkaksi kerrotaan reilut 3 600 euroa. Suihkosen mukaan tähän palkkaan tarvitaan jo ikälisiä ja ylityötunteja. Palkka määräytyy opetustuntien mukaan, hän huomauttaa.
– Opetuksen järjestäjän ei tarvitse antaa kuin 24 opetustuntia luokanopettajalle, mikä on minimi, eikä sillä tuntimäärällä ei tienata tuollaisia summia.
Suihkonen korostaa, että opettajien pitäisi saada keskittyä rauhassa siihen opetustyöhön, johon heidät on koulutettu.
– Työnkuvaan on tullut sen päälle kaikenlaista kirjaamista, yksilöllisten suunnitelmien tekemistä oppilaille, perheiden tapaamisia, palavereja ja hankkeita.
Suihkonen toteaa, että varsinaisen opetustyön lisäksi opettaja tekee muutenkin muun muassa oppituntien valmistelua, jälkitöitä, arviointia, aineiden ja kokeiden korjaamista sekä juhlien järjestelyä.
– Muistan yhden vuoden, kun itselläni oli kuusi lauantaityöpäivää, joista ei maksettu mitään erillistä palkkaa. Lauantaisin oli koulutuspäiviä ja koulun juhlia, ja työpäiviä nekin ovat.
Suihkonen sanookin, että opettajien työtaistelussa on kyse monivuotisesta palkkaohjelmasta, ostovoiman turvaavasta yleiskorotuksesta sekä opettajien työoloista, joihin liittyvät työn kuormitus ja työn rajaaminen.