Demokraatti: "Se henkilö, jonka minä tunsin, oli toinen" – presidentti Halonen ei halua spekuloida Putinin persoonan muuttumista julkisuudessa
Presidentti Tarja Halonen myöntää, että Venäjällä eletään nyt hyvin erilaisia aikoja verrattuna hänen omiin presidenttikausiinsa (2000-2012).
– Silloin, kun minä tulin yhtä aikaa presidentiksi kuin naapurimaan Vladimir Putin, elettiin vielä aikaa, jolloin Putin halusi Eurooppaan ja saada arvostusta sikäläisten kollegojen piirissä, myös transatlanttisissa suhteissa, Halonen toteaa Demokraatin haastattelussa.
Putinin asevoimien aloittama raaka sota Ukrainassa tuli Halosen mielestä jonkinasteisena yllätyksenä.
– Uskon, että monet aktiivisestikin politiikassa mukana olevat kokivat sen yllätyksenä. Siitä huolimatta, että tiettyjä huolestuttavia merkkejä aggressiivisemmasta ulkopolitiikasta oli jo ollut pidemmältä ajalta olemassa, hän sanoo.
Putinin persoonaa tai sen muutosta Halonen ei halua entisenä valtionpäämiehenä kuitenkaan lähteä julkisesti spekuloimaan.
– Kyllä minä olen näitä miettinyt paljonkin, koska se henkilö, jonka minä tunsin, oli toinen, hän tyytyy kommentoimaan.
Yhdeksi syyksi Venäjän hyökkäykselle Halonen näkee pyrkimyksen tavoitella korkeampaa profiilia.
– Se on sitten tapahtunut hyvin väkivaltaisella tavalla, hän harmittelee.
Halonen ei halua lähteä vetämään pitkälle meneviä johtopäätöksiä tai arvuutteluja myöskään Putinin perimmäisistä tavoitteista.
– Putin on Neuvostoliiton aikana syntynyt ja kasvanut. Varmaan kotimaan suuruuden ajat ovat tässä mielessä olleet hänen mielessään, että ne ovat takanapäin.
Presidentti Halonen sanoo olleensa tarkoituksella hyvin vaitonainen Venäjää koskeneissa ulostuloissaan.
– Minun mielestäni paras tuki meidän valtiojohdollemme on se, että koetan välttää mahdollisimman paljon erilaisia spekulointeja. Sen sijaan olen pyrkinyt olemaan valmis vastaamaan niihin asiallisiin kysymyksiin, miltä pohjalta aikoinaan on päätöksiä tehty, hän muistuttaa.
Halonen toteaa, että vanhasta kylmän sodan kaksinapaisuudesta on siirrytty moninapaisempaan maailmaan esimerkiksi Kiinan noustua vahvana tekijänä esiin.
– Tällainen liike vanhasta uuteen aiheuttaa aina epävarmuutta. Luulen, että kansainvälinen yhteisö alkoi kiinnittää huomiota Kiinan lisäksi myös presidentti Trumpin aikana Putinin toimintaan sekä USA:n vaikutusvallassa tapahtuneisiin muutoksiin. Mielestäni myöskin presidentti Putinin ja Trumpin keskinäinen keskustelu oli omalla tavallaan myös ehkä vähän yritystä palata menneeseen kaksinapaisuuteen, hän arvioi.
Lännen vastaus Ukrainan puolesta on on ollut taloudellisine pakotteineen huomattavan yhtenäinen.
Tarja Halonen toteaa olevansa presidentti Niinistön kanssa samaa mieltä siitä, että Putin yhdistää nyt Euroopan ja EU:n siinä missä vuonna 2014 hän yhdisti Ukrainan.
– Hyvin usein tiukoissa tilanteissa tapahtuu yhdistymistä. Se on näkynyt myös Ukrainan kohdalla hyvin voimakkaasti. Ukraina on paljon aikaisempaa vahvemmin nyt saanut yhtenäisen kansallisen profiilin. Hinta vain on ollut kovin kova, Halonen toteaa.
Pohdittaessa Suomen Venäjä-suhteen muuttumista presidentti Halonen painottaa, että ei ole kyse vain Suomesta ja Venäjästä.
– Me emme ole siinä ihan kahdestaan. Suomella itselläänhän on aina ollut pyrkimyksenä saada aikaan rakentavat suhteet, mutta tämä on nyt tilanne, joka on monella tavalla uusi. Kyllä luulen, että meidän valtionjohtomme tätä miettii, hän uumoilee.
Halonen kaipaa mahdollisesta Nato-jäsenyydestä myös julkista keskustelua.
Suomen jäsenyyteen hän ei ota kantaa, vaan sanoo tämän olevan valtionjohdon tehtävä.
– Eivät ne tarvitse eläkeläispresidenttiä siihen sanomaan.