Naisleijonat on valmis, kun "nopea, pieni ja pippurinen" Japani yrittää tehdä jättiyllätyksen
Jääkiekon naisten turnaus on ollut olympiaohjelmassa Naganosta 1998 lähtien, mutta lauantaina Suomi ja Japani kohtaavat vasta toista kertaa olympiajäällä.
Naganon ja Pekingin väliin on mahtunut kaksi kohtaamista MM-kilpailuissa, mutta nekin pelattiin jo uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Japanin ja Suomen puolivälierän panoksena on pääsy mitalipeleihin.
– He ovat nopeita, pieniä ja pippurisia. He toteuttavat pelitapaansa systemaattisesti, Suomen hyökkääjä Susanna Tapani arvioi perjantain jääharjoituksen jälkeen.
Japani kävi jäällä ennen Naisleijonia, jotka kiirehtivät vuoroltaan pois etuajassa seuraamaan Iivo Niskasen 15 kilometrin hiihdon loppuratkaisua.
Kapteeni Jenni Hiirikoski kehui Niskasen suoritusta, mutta palasi kultatunnelmista nopeasti jääkiekon pariin. Hän oli mukana jo edellisen arvokilpailujen Japani-ottelun aikaan MM-kilpailuissa 14 vuotta sitten.
– Paljonko, Hiirikoski sanoi ja pyysi asian esittäneen STT:n toimittajan toistamaan vuosimäärän.
– Herranjumala. Olin silloin jo mukana, maaliskuussa 35 vuotta täyttävä maajoukkuekapteeni naurahti.
Kohtaamiset ovat jääneet vähiin myös arvokilpailujen ulkopuolella, mutta Hiirikoskella on tarkka näkemys vastustajasta.
– Japani tekee kovasti töitä koko joukkueena ja yrittää loppuun asti. Työmäärän pitää olla kovempi kuin heillä.
Japani on väläytellyt hetkittäin, kuten 2019 MM-Espoossa, jolloin se kippasi Ruotsin sarjaporrasta alemmas ja eteni pudotuspeleihin. Puolivälierässä Yhdysvallat oli vahvempi, mutta vastustaja kaatui kunniakkaasti.
Pekingissä Japani voitti kolme neljästä alkusarjaottelustaan, mutta sitä ei voi verrata Suomen yhteen voittoon neljästä ottelusta. Maat on jaettu kahteen tasolohkoon, joista Suomen lohko on kovempi ja takaa pudotuspelipaikan.
Japanilla on aiempina vuosina ollut suomalaista valmennusosaamista, mutta nyt maa luottaa kotimaisiin voimiin. Pelaajia on leiritetty olympiakuntoon Pohjois-Amerikan maiden malliin, joten Luulajassa monien suomalaisten kaverina kiekkoillut Chiho Osawa ei ole ehtinyt tällä kaudella Eurooppaan.
– Hän meni täksi kaudeksi takaisin Japaniin. He ovat olleet yhdessä koko kauden. Pelasimme kolme vuotta yhdessä Luulajassa. Todella tunnollinen pelaaja, joka tekee kaikkensa joukkueen eteen. Hieno ihminen ja hieno pelaaja, Hiirikoski luonnehti hyökkääjää.
Kauden aikana on riittänyt kohuja. Päävalmentaja Pasi Mustonen keitti maalivahtisopan, joka kiehui yli useaan kertaan. Noora Räty jätettiin kotiin, mutta Pekingissä torjuntavastuuta kantaneista Anni Keisala valittiin elokuussa MM-kilpailujen parhaaksi torjujaksi. Meeri Räisänen kantoi ykkösvahdin vastuun erinomaisesti MM-kilpailuissa 2015 ja 2016.
Suomi hävisi avausottelun Yhdysvalloille 2–5. Tulos ei yllättänyt, mutta seuraavana päivänä jysähti. Mustonen lähti Pekingistä perhesyiden takia. Kahdeksan kautta apumiehenä toiminut Juuso Toivola nousi päävalmentajaksi.
Kanada murjoi Suomen 11–1, ja vielä Sveitsi oli vahvempi 3–2. Toivola näki jo maanantain ottelussa hyviä elementtejä, jotka lopputulosta myöten natsasivat Venäjää vastaan. Suomi voitti 5–0, joten lähtökohdat Japanin kaatoon ovat hyvät.
Joukkue on voiton velkaa Mustoselle, jonka aikakaudella Suomi ei koskaan karahtanut kiville puolivälierissä.
– Todella luisteleva joukkue. Kun he lähtevät, niin he myös lähtevät todella kovaa, eivätkä pysähdy. Japani kääntää peliä todella nopeasti eli meidän pitää olla todella valmiina suunnanmuutospeliin ja reagoimaan. Tosi kurinalainen joukkue puolustamaan, Toivola avasi.