Vasemmistoliiton vahvuutena samanmielisyys sotesta – koronarajoitusten aiheuttama kampanjoinnin näkymättömyys kuitenkin huolettaa
Joulukuun lopussa julkaistun Ylen aluevaalikannatusmittauksen mukaan vasemmistoliitto olisi jättämässä 8,1 prosenttiyksikön kannatuksellaan taakseen vihreät, joille vaaleista on tulossa vaikeat.
– Kun ei ole kyse koko maan vaaleista, vertailu on tietysti hieman hankalaa. Joka tapauksessa, jos verrataan tätä 8,1 prosenttiyksikön kannatuslukua kuntavaalien tulokseen, vasemmistoliitolla on vaaleihin hyvät lähtökohdat, Kansan Uutisten entinen päätoimittaja ja vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, tietokirjailija Sirpa Puhakka arvelee.
Vasemmistoliiton tärkeimpiä tavoitteita aluevaaleissa on lähipalveluiden turvaaminen: sotepalvelut pitää järjestää lähellä ihmistä – ei keskittää suuryksiköihin tai suurille paikkakunnille.
Samoja asioita ajaa tosin moni muukin puolue.
– Vasemmistoliitto ei kuitenkaan vaadi, että jokaisessa kunnassa pitäisi olla terveysasema. Palvelut voidaan järjestää myös digitaalisina tai kiertävinä palveluina, Puhakka sanoo.
Siitä, kuka nämä kaikkien haluamat lähipalvelut tuottaa, käydään Puhakan mukaan kova vääntö hyvinvointialueille valittujen päättäjien kesken. Asukkaille on olennaista, että palvelut toimivat.
– Ihmisillä on oikeutettuja pelkoja siitä, että hyvinvointialueiden reuna-alueilla palvelut häviävät ja keskittyvät.
Vasemmistoliitto on kaikkein vahvimmin puolustanut julkisia palveluja vastakohtana palveluiden yksityistämiselle, mikä erottaa puolueen pitkässä juoksussa muista puolueista. Vasemmistoliitto on pysynyt maakuntaveron takana, mikä on yksi iso periaatteellinen ero muihin.
Aluevaaleissa vasemmistoliiton vahvuus on Puhakan mielestä se, että puolue on erittäin yhtenäisesti soteuudistuksen takana.
– Monessakaan asiassa puolueessa ei olla niin yhtenäisiä kuin tässä. Se, että kannatetaan palveluiden siirtämistä hyvinvointialueille, antaa hyvät lähtökohdat näissä vaaleissa.
Tulevilta hyvinvointialueilta Puhakka nostaa useita vahvoja ehdokkaita. Esimerkiksi Kainuussa ehdolla on ministerinäkin toiminut Merja Kyllönen, Pirkanmaalla sotekeskustelua vahvasti seurannut Anna Kontula ja Kanta-Hämeessä valovoimaisena ehdokkaana sosiaali- ja terveysministerinä ja puolueen varapuheenjohtajana toiminut Aino-Kaisa Pekonen.
– Puhumattakaan Varsinais-Suomesta, jossa puolueen puheenjohtaja Li Andersson on ehdokkaana.
Puhakka toteaa, että Anderssonin aikana vasemmistoliitosta on tullut yhteneväisempi – ja Anderssonin asema puolueen puheenjohtajana on kiistaton.
– Anderssonilla on huomattavasti suurempi kannatus kuin puolueella itsellään.
Pohjois-Pohjanmaa on Puhakan mukaan ollut perinteisesti vasemmistoliiton vahvaa aluetta ja Lapista odotetaan peruskannatusta. Uusimaa on aina ollut puolueelle vaikea, mutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osalta tilanne on jännittävä, sillä alueella on useita vahvoja ehdokkaita.
– Siltä alueelta odotan Uudenmaan parasta tulosta. Siellä ehdokkaana on myös Jussi Saramo, joka sai puolueen puheenjohtajan sijaisena erittäin hienoa palautetta ja nosti näin asemiaan.
Ehdokasmäärissä vasemmistoliitto pääsi kuntavaaleihin verrattuna suhteellisesti parempaan tilanteeseen. Puolueen tavoitteena oli 1300 aluevaaliehdokasta, puolue sai 1185 ehdokasta.
– Ehdokasmäärä on suhteellisen hyvä, kun vertaa isompiin puolueisiin.
Se, mikä näissä vaaleissa huolettaa, on Puhakan mielestä kampanjoinnin näkymättömyys: se mietityttää niin puolueiden kuin äänestysaktiivisuudenkin kannalta.
– Kun vaalit järjestetään näin pian joulun jälkeen, kampanjointiaika jää erittäin lyhyeksi, mitä vaikeuttaa vielä tuoreet koronarajoitukset.
Korona-ajan somekampanjointi ei Puhakan mukaan suosi näissä vaaleissa äänestäjien ydinjoukkoa: aluevaalien asiat kiinnostavat enemmän ikääntyneitä ja sellaisia, jotka joutuvat huolehtimaan esimerkiksi työterveyshuollon ulkopuolella olevista vanhemmistaan.
– Kampanjointi tapahtuu pitkälti verkossa, joten on kysymysmerkki, miten se tavoittaa tätä vanhempaa äänestäjäkuntaa.
Puhakka arvelee, että hallituspuolueille aluevaalit lupailee kokonaisuudessaan hyviä kannatuslukemia. Oppositiopuolueista kiinnostavaa on kokoomuksen nousukausi.
– Kokoomus on kuntavaalien jälkeen nostanut profiiliaan ja jos se etenee tällä menolla, se sataa myös eduskuntavaaleissa hyvin vahvasti kokoomuksen laariin. Aluevaaleissa luodaan myös mielikuvatasolla pohjaa eduskuntavaaleihin, jotka ovat kuitenkin sen verran lähellä.
Vasemmistoliiton osalta Puhakka luottaa lopulta uskolliseen äänestäjäkuntaan.
– Soteuudistukselle on puolueelta todella vahva tuki, mikä kiteytyy siihen, että palvelut halutaan tasa-arvoisesti koko maahan. Vasemmistoliitolla on vahva usko, että tämä toteutuu soteuudistuksen kautta.
Puolue on erittäin yhtenäisesti soteuudistuksen takana.
Sirpa Puhakka
Suomenmaa analysoi juttusarjassaan kaikkien eduskuntapuolueiden aluevaalinäkymät.
Sarjan seuraavassa osassa on vuorossa perussuomalaiset.