Vedetäänkö kohta koronahätäjarrusta? – Osa sairaanhoitopiireistä valmiita tähän, Uutissuomalainen kertoo
Halu vetää koronahätäjarrusta nostaa päätään sairaanhoitopiirien keskuudessa, Uutissuomalainen kirjoittaa. Koronatilanne on jälleen heikentynyt ja erikoissairaanhoidon kuormitus kasvanut.
Vaasan sairaanhoitopiirin mielestä hallituksen pitäisi ottaa koronastrategian valtakunnallinen hätäjarrumekanismi käyttöön jo lähiviikkoina, Uutissuomalaisen kysely osoittaa. Samoin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri pitää mahdollisena, että hätäjarrumekanismi pitää ottaa käyttöön lähiviikkojen aikana.
– Teho- ja sairaalahoidon kuormitus alkaa jo uhata terveydenhuollon kantokykyä. Samanaikaisesti torjuntatoimien ja niihin liittyvien suositusten poistuminen tai lieveneminen lisäävät riskiä pandemian hallitsemattomalle leviämiselle, Vaasan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Juha Salonen perustelee.
– On muistettava, että koko maassa täyttä rokotussuojaa vailla on noin miljoona kansalaista ja rokottamattomilla ilmaantuvuusluku on 700. Tartunnat leviävät laajasti väestössä, ja on vaikea keksiä ravintolarajoitusten, etätyö- ja maskisuosituksen lisäksi vaikuttavia rajoitustoimia, kun tartunnat eivät liity yksittäisiin tapahtumiin tai julkisten tilojen käyttöön. Voidaan tarvita laajempia toimia ja tähän tulee ajoissa varautua, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kirsi Juvila ja infektioylilääkäri Elina Kärnä katsovat.
Hätäjarrumekanismia voidaan käyttää, jos epidemiatilanne heikkenee yllättävästi ja erittäin vakavalla tavalla eivätkä alueelliset toimet riitä tartuntojen kasvun hillitsemiseen.
Mekanismi tarkoittaisi siirtymistä takaisin laajoihin rajoituksiin ja suosituksiin, joita ohjattaisiin valtakunnallisesti voimassa olevalla lainsäädännöllä. Se on osa hybridistrategiaa, josta hallitus päätti syyskuussa.
Korkeimpien ilmaantuvuuslukujen sairaanhoitopiireissä eli Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla sekä Helsingin ja Uudenmaan piirissä hätäjarrumekanismin käyttöön suhtaudutaan varovaisemmin.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella ilmaantuvuusluku on maan korkein, mutta johtajaylilääkäri Tuomo Niemisen mukaan hätäjarrulle ei toistaiseksi ole tarvetta, Uutissuomalainen kertoo.
– Mikäli sairaalahoidon ja etenkin tehohoidon tarve nousee vielä selvästi, on siihen reagoitava.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Paloneva näkee asian samalla tavalla.
– On vaikea sanoa, mikä olisi tehokas hätäjarru. Ravintolarajoitukset eivät välttämättä ole enää tehokkaita, koska kansalaisten sietokyky ei välttämättä siihen enää riitä. On selvää, että kirjastojen, uimahallien ja muiden julkisten laitosten sulkemisesta ei ole mitään hyötyä. Oppilaitoksia ei pidä sulkea.