Tapaturma- ja kotivakuutukset eivät korvaa kaikkia harrastusvahinkoja
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine saa tasaisin väliajoin yhteydenottoja suomalaisilta, jotka ovat pettyneet, kun tapaturmavakuutus ei olekaan kattanut omassa harrastuksessa sattuneita vahinkoja tai kotivakuutus omia harrastusvälineitä.
Monella liikuntaa harrastavalla suomalaisella on yksityinen vakuutus, joka kattaa harrastuksessa tapahtuvia vahinkoja. Yleisin on tapaturmavakuutus, jonka korvausten piiriin kuuluvat muiden tapaturmien lisäksi myös tavallisissa vapaa-ajan harrastuksissa sattuneet vahingot.
Hajonneita harrastusvälineitä sen sijaan korvataan kotivakuutuksesta. Kotivakuutukseen on usein määritelty yläraja, mihin asti yksittäiselle esineelle – esimerkiksi urheiluvälineelle – sattunut vahinko korvataan. Ehdoissa voi olla myös rajoitus, ettei urheiluvälineelle sattunutta vahinkoa korvata, jos vahinko sattuu välinettä käytettäessä.
– Esimerkiksi moni kallis polkupyörä on jäänyt korvaamatta. Kalliille urheiluvälineelle voi tiedustella erillistä esinevakuutusta, Finen vakuutusasiantuntija Mira Aarre neuvoo.
Aarre kertoo, että moni iäkkäämpi harrastaja on yllättynyt huomattuaan, etteivät tapaturman yhteydessä paljastuneet kulumat, rappeumat tai sairaudet oikeuta korvaukseen. Esimerkiksi rappeumasairaus voi aiheuttaa paranemisen pitkittymistä, jolloin hoitokuluja ei enää korvata.
– Rappeuman löytyminen on vaikea hyväksyä etenkin silloin, jos tapaturmassa loukattu polvi, olkapää tai selkä on ollut ennen vahinkoa terve ja oireeton.
Aarre muistuttaa, että ennen vakuutuksen ottamista on tärkeä tarkistaa, kuuluuko oma harrastus vakuutuksen piiriin. Esimerkiksi hyvin riskialttiit lajit ja kilpaurheilu on monesti rajattu vakuutuksen ulkopuolelle. Tällöin tarvitaan usein juuri tätä tiettyä lajia koskeva urheiluvakuutus tai lajikohtainen lisenssi.
Finanssiala ry:n vakuutustutkimuksen mukaan noin 46 prosentilla suomalaisista oli viime vuonna tapaturmavakuutus, kertoo kehityspäällikkö Jussi Karhunen.
– Tapaturmavakuutukset ovat vähentyneet viime vuosina: vielä vuonna 2014 tapaturmavakuutus oli 60 prosentilla suomalaisista, Karhunen huomauttaa.
Lajikohtainen lisenssi tai jotakin tiettyä lajia varten hankittu urheiluvakuutus oli viime vuonna 9 prosentilla suomalaisista. Tässä tapahtui kahden vuoden aikana vakuutustutkimuksen mukaan pientä nousua.
Kotivakuutus puolestaan oli viime vuonna 88 prosentilla suomalaisista.
Luvut ovat Finanssiala ry:n kahden vuoden välein tehtävästä vakuutustutkimuksesta. Viimeisin kyselytutkimus on viime vuodelta, ja siihen vastasi noin tuhat suomalaista aikuista. Kysymykset koskivat sekä vastaajien omia että heidän lastensa vakuutuksia.
Vakuutusyhtiö Fenniassa vapaa-ajan harrastuksia vakuutetaan tapaturmavakuutuksilla. Korona-aikana on ollut tavallista vähemmän tarvetta erilliselle urheilulaajennukselle.
– Moni harrastus on ollut tauolla koronan vuoksi. Perinteisiä salibandy- ja jalkapallovahinkoja onkin ollut nyt vähemmän. Sen sijaan esimerkiksi polkupyöräilyä on alkanut näkyä vakuutuksissa entistä enemmän, kertoo Fennian tuotepäällikkö Miramari Sahakoski.
Pohjola Vakuutuksessa otettiin viime vuonna tavallista vähemmän määräaikaisia, kilpaurheiluun tarkoitettuja ja lajiliiton kautta ostettavia Sporttiturvavakuutuksia. Sen sijaan tapaturmalaajuisten terveysvakuutusten määrät ovat kasvaneet koronatilanteesta huolimatta.
Henkilövakuutusten vakuuttamisaste on yleisesti ottaen merkittävästi korkeampi lapsilla kuin aikuisilla. Lasten urheilutoiminta sisältää enemmän kilpailutoimintaa. Pienillä lapsilla urheiluharrastukset kuuluvat yleensä automaattisesti perusturvaan, kertoo Ifin henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala.
– Vanhemmat usein huolehtivat lastensa vakuutuksista hyvin, mutta helposti tinkivät samalla omasta turvastaan. Aikuiset aktiiviliikkujat ovat tietoisempia ja vakuuttavat helpommin myös itsensä, Hoikkala sanoo.
Myös Pohjola Vakuutuksessa kilpaurheilua harrastavat vakuutetut ovat suurelta osin lapsia. Harrasteurheilua vakuutetaan eniten tavallisella tapaturmavakuutuksella, joka taas on hieman yleisempi aikuisten kuin lasten keskuudessa. Eniten niitä on noin 30-vuotiailla aikuisilla, kertoo Pohjola Vakuutuksen henkilövakuuttamisesta vastaava johtaja Atte Erkamo.
Urheiluvahingot lisääntyvät huomattavasti 12 ikävuoden jälkeen.
Erkamon mukaan vakuutukset hinnoitellaan riskien mukaan, eli vakuutusmaksut perustuvat aiemmin sattuneisiin vahinkoihin – siihen, kuinka paljon vahinkoja sattuu, kuinka vakavia vahingot ovat ja kuinka suuret hoitokustannukset vammoista aiheutuvat. Riskialttiimpia ja siten kalliimpia vakuuttaa ovat esimerkiksi amerikkalainen jalkapallo ja vapaaottelu.
Saman vahvistaa Hoikkala Ifistä. Riskilajeiksi on Ifissä luokiteltu esimerkiksi kamppailulajit ja laskuvarjohyppy.
– Riskialttiin lajin harrastamisesta aiheutuva lisämaksu voi olla moninkertainen perusturvaan verrattuna, Hoikkala huomauttaa.