"Pullonkauloista pitää päästä eroon" – Kestävä kehitys, kasvavat liikennemäärät ja liikennemuotojen yhteistoiminta siirtävät kulkijat raiteille
Uskon, että lähijunaliikenne kasvaa tulevaisuudessa, Ari Torniainen sanoo.
Torniainen toimii eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana. Hän näkee, että lähijunaratkaisuilla on alueellista merkitystä ja alueet haluavat panostaa raideliikenteeseen.
– Raideliikenteen kautta kuljetetaan suuri määrä ihmisiä päivittäin. Merkitys on suuri erityisesti pääkaupunkiseutuun kytköksissä olevassa liikenteessä. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne vaikuttaa myös valtakunnalliseen junaliikenteen sujuvuuteen.
– Keskustelua käydään ainakin Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla sekä esimerkiksi poikittaisradasta Keski-Suomessa. Vaikutukset nähdään tarkemmin myöhemmin. Ainakin ne muuttavat alueiden suunnittelua ja ihmisten liikkumista paljon, keskustaedustaja pohtii.
Lähijunakokeilut ja -hankkeet ovat saaneet nyt sähköä vetureihinsa. Tampere–Nokia-välin kokeilusta saatiin rohkaisevia tuloksia vuonna 2020, vaikka koronakriisi söikin julkisen liikenteen matkustusmääriä. Oulun seudulla WSP Finland Oy selvitti vuonna 2019, että Liminka–Oulu–Ii-raiteilla voisi toteuttaa kannattavasti kohtalaisen tiheääkin lähijunaliikennettä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kannustanut suunnittelemaan yhdyskuntarakenteita niin, että pääsy raideliikenteeseen toteutuu mahdollisimman luontevasti ja helposti. Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt -muistiossa (2011) tällaista suunnittelua pidetään alueiden kannalta myös edullisena.
Raitiovaunuliikenne on tuttua Helsingissä, ja tänä vuonna se alkaa myös Tampereella. Ratkaisu oli lukuisten selvitysten perusteella parhaaksi koettu vaihtoehto liikenteen kehittämiseen.
– Se nähtiin välineeksi kehittää kaupunkirakennetta, samoin kuin edistää kestävää kehitystä, joukkoliikennejohtaja Mika Periviita Tampereen kaupungilta avaa.
– Raideliikenteen kehitys Tampereen seudulla näyttää erinomaiselta. Ratikka alkaa liikennöidä tänä vuonna ensimmäistä vaihettaan ja toista rakennetaan lännen suuntaan. Seudulliseksi raitiotiejärjestelmäksikin tätä suunnitellaan, ja laajennuksia selvitetään.
Kolmas suuri kaupunkialue Turku päätyi jättämään ratikkahankkeensa sivuun. Kokonaan kuopattu se ei kuitenkaan ole.
– Turun kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna, että raitiotien suunnittelua jatketaan laatimalla Tiedepuiston ja sataman linjojen yleis- ja toteutussuunnitelmat. Näiden jälkeen kaupunginvaltuusto voi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen noin vuonna 2024. Raitioliikenteen aloittamisen suurimpana haasteena ovat olleet taloudelliset syyt, kehittämispäällikkö Juha Jokela Turun kaupungilta kertoo.
Sekä Tampere että Turku haluavat kehittää myös kaukojunayhteyksiä ja maakunnallista verkkoa.
– Tunnin juna Turun ja Helsingin välille on erittäin merkittävä hanke. Siihen liittyy lukuisia muutostöitä, kuten matkakeskuksen toteuttaminen ja kaksoisraiteen muutostyöt sekä Turku–Salo-kaksoisraide. Maakuntaliitto suunnittelee myös alueellista junaliikennettä Varsinais-Suomeen, Jokela kertoo.
– Lähijunaliikenteen kulta-aika Tampereen kaupunkiseudulla oli 1970- ja 1980-luvuilla. Tämä käytännössä katsoen lakkautettiin myöhemmin. Samanlaiseen taajaan seisakeverkkoon ei olla enää menossa, mutta lähijunat ovat yhä hyvä vaihtoehto alueen liikenteen kehittämiseen, Periviita arvioi.
Tampere haluaa saada eri liikennemuodot toimimaan mahdollisimman saumattomasti yhteen.
– Nysse-joukkoliikennelipulla on mahdollista seudullinen liikkuminen lähimatkustuksessa sekä Tampereen sisällä että lähi- ja kaukojunilla esimerkiksi Nokian, Lempäälän, Oriveden ja toki Tampereen asemille. Nyt kehitetään vuoroja niin paljon kuin infra mahdollistaa, ja myöhemmin lisätään sitten raideinfran määrää, Periviita toteaa.
Raitiotiet, lähijunat ja kaukojunat voidaan saada pelaamaan hyvin yhteen. Tämä on keskustan Torniaisen mielestä vain suunnittelukysymys.
– Raideliikennettä on järkevää lisätä siellä, missä se on kannattavaa. Paikkakunnat kaavoittavat tarvittaessa itse asutusta, liiketiloja ja yritysten tarpeita joukkoliikenne huomioiden ja se on järkevää.
Raiteet ovat kuitenkin jäykkä ja kalliskin tapa toteuttaa liikennettä, Torniainen muistuttaa. Ympäristövaikutuksissakin pitää katsoa laajempia kokonaisuuksia.
– Jatkuvasti ja nopeasti yleistyvät sähkökäyttöiset autot ja linja-autot ovat hyvä vaihtoehto monilla alueilla. Liikenne myös automatisoituu nopeaa vauhtia.
Joukkoliikennejohtaja Periviita näkee asian saman suuntaisesti.
– Linja-autoliikenne on Tampereen alueella merkittävin liikennemuoto vielä pitkän aikaa. Vaikka kumipyörät ikään kuin täydentävät rataverkkoa, on sen toimivuus kuitenkin edelleen suurin asia joukkoliikenteessä.
Valtakunnalliset raidehankkeet tehdään huomioiden matkustajamäärät, alueiden tavoitettavuus ja rataverkon kunto.
– Paikkakuntien omien, pitkälle mietittyjen ratkaisujen perusteella nähdään, että työmatkat, raaka-aine- ja tavaraliikenne sekä muu liikkuminen sujuvoituvat raideratkaisujen myötä, Torniainen selventää.
– Pullonkauloista pitää päästä eroon. Liikenne pitää miettiä kokonaisuutena, jossa tiet, kadut, raideliikenne, satamat ja lentoliikenne on kytketty toisiinsa sujuvasti.
Juttu on alun perin julkaistu Suomenmaan numerossa 3/2021. Voit tilata paperilehden täältä.