Ukraina kehittää yhä tarkempia drooneja, jotka tuhoavat venäläistä tiedustelukalustoa – "Ensi vuonna kantama voi olla jopa 5 000 kilometriä"

Ukraina on tänä vuonna pystynyt iskemään drooneilla tärkeään infrastruktuuriin syvällä Venäjällä. Nyt Ukrainassa kehitetään aiempaa laadukkaampia ja tarkempia drooneja, jotta niillä saataisiin aikaiseksi aiempaa enemmän.

Näin sanoo lentotekniikan tohtori Bohdan Dolintse ukrainalaisesta Johtamisen ja strategian instituutista.

Dolintse kertoo, että aiemmin Ukrainassa haluttiin kasvattaa droonien määrää. Nyt niiden tarkkuutta halutaan parantaa erilaisilla sensoreilla. Tunnistimilla voitaisiin havaita yhä tehokkaammin venäläistä kalustoa, joka on tarkoitettu havaitsemaan Ukrainan drooneja.

– Nyt tavoitteena ei ole lähettää enemmän drooneja, vaan tuhota enemmän näitä laitteita Venäjällä, jotta useampi drooni saavuttaisi kohteensa, Dolintse sanoi STT:lle Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa elokuussa.

– Jos vihollinen ei näe drooneja, se ei voi tuhota niitä.

Ukraina on maailman edelläkävijöitä droonikehityksessä. Sodan takia Ukrainassa pystytään nopeasti tuottamaan uutta teknologiaa, jonka testaaminen laboratorio-olosuhteissa voisi viedä kuukausia.

Euroopassa halutaankin tehdä drooniyhteistyötä Ukrainan kanssa.

Dolintse sanoo, että yksi drooniteollisuuden tärkeistä trendeistä tällä hetkellä on droonien itsenäisyys. Se tarkoittaa esimerkiksi, että droonit voivat jatkaa tehtäviään silloinkin, kun niillä ei ole yhteyttä verkkoon tai ohjaajaan.

Samalla drooneja kehitetään myös autonomiseen päätöksentekoon, jos esimerkiksi olosuhteet tai kohde vaihtuvat.

– Tämä synnyttää eettisiä kysymyksiä, koska tässä kehityksen vaiheessa droonit voivat tehdä virheitä ja osua väärään paikkaan tai ihmisiin, joihin ei ollut tarkoitus osua.

Dolintsen mukaan Ukrainassa ei ole valmiita lainsäädännöllisiä ratkaisuja eettisiin kysymyksiin esimerkiksi vastuusta.

Hän huomauttaa, että drooniteknologian eettiset kysymykset tekoälystä ja droonien itsenäisyydestä eivät ole ainoastaan Ukrainan asia, vaan koko maailman.

Droonien halutaan voivan lentää yhä kauemmaksi, olipa kyse keskipitkän- tai pitkänkantaman robottilennokeista.

Pitkänkantaman droonit ovat Dolintsen mukaan ikään kuin kalliiden ohjusten ja lyhyemmän kantaman droonien välimuoto.

– Syvälle iskevien droonien matkaennätys on toistaiseksi 3 000 kilometriä. Ensi vuonna kantama voi olla jopa 5 000 kilometriä.

Ukrainalaisdrooneja on tänä vuonna harhautunut Suomeen ja Baltian maihin.

Lyhyemmän kantaman drooneja käytetään esimerkiksi sotarintamalla. Ukrainan rintamalla puhutaan kymmeniä kilometrejä leveästä tappovyöhykkeestä, jossa droonit ikään kuin saalistavat taivaalla.

Vyöhykkeellä kumpikaan osapuoli ei droonien takia pysty etenemään. Dolintse arvioi, että vyöhyke kasvaa yli 50 kilometriin.

– Kun aiemmin rintaman leveys oli muutaman kilometrin suuntaansa, nyt se on muutamia kymmeniä kilometrejä, Dolintse täsmentää.

Tappovyöhykkeen eräillä alueilla ihmiset eivät voi olla lainkaan. Kun vyöhyke kasvaa, saattavat tällaiset alueet yleistyä entisestään.

Dolintse kuitenkin muistuttaa, että tappovyöhykkeellä droonien täytyy olla suhteellisen edullisia.

– Jos tappovyöhykettä laajennetaan, sen ylläpidon hinta kasvaa eksponentiaalisesti.

Eräiden ennusteiden mukaan seuraava iso sota olisi käyty verkossa. Samalla on esitetty arvioita, joiden mukaan itsenäiset droonit sotisivat pian keskenään.

Ukrainan sota on näyttänyt, että esimerkiksi ilmaiskut ja niiden vaikutukset siviiliväestöön ovat yhä merkittävä osa sodankäyntiä.

– Perinteinen sodankäynti ei ole kadonnut, Dolintse huomauttaa.

Drooneja käytetään todennäköisesti tulevaisuudessa myös avaruudessa, tutkija arvioi.

– Avaruudessa on kriittistä satelliittiteknologiaa, joka esimerkiksi auttaa ohjaamaan Maassa olevia drooneja reaaliajassa, Dolintse kuvailee.

Hän ennakoi, että tulevaisuudessa voisi olla drooneja, jotka tuhoavat satelliitteja tai häiritsevät niitä jollain tavalla.