Raportti: Näin EU selviäisi sotilaallisesta hyökkäyksestä

EU:n kyky vastata ulkoiseen hyökkäykseen on epävarmaa jatkuvan Yhdysvaltain-riippuvuuden ja sirpaloituneiden kansallisten puolustusjärjestelmien vuoksi. Asia ilmenee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) tuoreesta raportista.

– Puolustusvalmiuden saavuttaminen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä on edelleen haastavaa, sanoo torstaina julkaistua EU:n puolustuspolitiikan arviointia johtanut ECA:n jäsen Marek Opiola Guardianille.

– Siinä on yhä suuria vaikeuksia, kuten sirpaloituneet kansalliset järjestelmät ja teolliset pullonkaulat. Olemme myös edelleen riippuvaisia Yhdysvalloista, hän toteaa.

Opiolan mukaan EU on nyt huomattavasti paremmin valmistautunut ulkoiseen hyökkäykseen kuin ennen vuotta 2022, jolloin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.

Hänen mukaansa EU voisi ”yhä ottaa suuria edistysaskeleita”, jos se nostaisi jyrkästi puolustusmenoja ja laajentaisi nopeasti ammustuotantoa.

Vuosien 2020 ja 2025 välillä EU:n jäsenvaltiot nostivat puolustusmenojaan 79 prosentilla vastauksena Venäjän uhkaan ja ponnistellakseen Naton puolustusmenotavoitteiden saavuttamiseksi. Marraskuussa 2024 – kahdeksan kuukautta aikataulusta jäljessä – EU saavutti lupauksensa toimittaa miljoona tykistöammusta Ukrainalle.

EU asetti tavoitteen puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä tiedustelupalvelujen varoitettua viime vuonna, että Venäjä saattaisi olla valmis käymään laajamittaista sotaa Euroopassa ensi vuosikymmenellä. Tavoitteena oli ”strateginen autonomia” ja ”kyky ylläpitää itsenäisesti korkean intensiteetin sodankäyntiä”.

ECA:n mukaan sirpaloitunut kansallinen puolustusteollisuus ja EU-hallitusten ”riittämätön yhteistyö” lisäävät päällekkäisten menojen ja pysyvien suorituskykypuutteiden riskiä.

Toimintahäiriön symbolina – vaikkakaan sitä ei mainita raportissa – on Ranskan ja Saksan päätös luopua sadan miljardin euron yhteisestä taisteluhävittäjähankkeesta, koska johtavat yritykset eivät kyenneet ratkaisemaan johtajuutta ja valvontaa koskevia riitojaan.

Guardianin siteeraama raportti nostaa esiin mahdollisen jännitteen lyhyen aikavälin taistelukenttätarpeiden ja ”osta eurooppalaista” -politiikan välillä, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimittajista.

Raportin mukaan helmikuun 2022 ja kesäkuun 2023 välillä 78 prosenttia EU-hallitusten puolustushankinnoista tehtiin unionin ulkopuolelta, ja pelkästään Yhdysvaltojen osuus oli 63 prosenttia.

EU on asettanut vaatimuksia, joiden mukaan yhteisten puolustusmenojen tulisi hyödyttää kotimaista puolustusteollisuutta tai unionin kanssa läheisesti yhteistyössä toimivien maiden, kuten Ukrainan ja Norjan, teollisuutta. Joustavuutta on kuitenkin sallittu tilanteissa, joissa Eurooppa ei kykene tuottamaan kriittisiä hyödykkeitä ajoissa.

Venäjän tappavista ohjus- ja drooni-iskuista kesän ajan kärsinyt Ukraina pyysi tällä viikolla poikkeusta ”osta eurooppalaista” -sääntöön hankkiakseen yhdysvaltalaisvalmisteisia Patriot-torjuntaohjuksia EU:n 90 miljardin euron tukilainalla.

EU-komission tiedottajan mukaan Ukrainan pyyntö vaatii poikkeusluvan säännöistä, jotka edellyttävät enemmistöltään eurooppalaista sisältöä lainalla tehdyissä sotilashankinnoissa. Lopullinen sana asiassa on EU:n jäsenvaltioilla.